Örebron kunta

Örebron kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Örebron lääni
Maakunta Närke ja Västmanland
Keskustaajama Örebro
Kuntakoodi 1880
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 373,02 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 156 987
 – Väestötiheys 114,3 as./km²
www.orebro.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Örebron ja Kumlan kuntien alueella sijainneet pitäjät. Nykyiset kuntarajat muodostuivat vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa.
Rynningevikenin luonnonsuojelualue on aivan Örebron kaupungin lähistöllä Hjälmaren-järven länsipäässä.

Örebron kunta (ruots. Örebro kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen ja Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Örebro.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 373,02 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 156 987 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 388,03 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Örebron kaupunkiin liitettiin alueita muista kunnista vuosina 1875, 1896, 1903 ja 1906. Lopulta vuonna 1937 kaupunkiin liitettiin loppuosa muutoin siihen jo liitetystä Längbron maalaiskunnasta. Vuonna 1943 kaupunkiin liitettiin Ånstan ja Almbyn maalaiskunnat. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Örebron kunnan alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Asker (Asker ja Lännäs, myös pieni osa Svennevadista liitetty)
  • Axberg (Axberg, Ervalla, Hovsta ja Kil)
  • Ekeby och Gällersta (Ekeby ja Gällersta)
  • Glanshammar (Glanshammar, Götlunda, Lillkyrka, Rinkaby ja Ödeby)
  • Lekeberg (Edsberg, Hackvad, Hidinge, Knista ja Kräcklinge)
  • Mosjö (Mosjö ja Täby)
  • Stora Mellösa (Stora Mellösa ja Norrbyås)
  • Tysslinge (Tysslinge, Gräve ja Vintrosa)

Lisäksi Ekerin maalaiskunta liitettiin Örebron kaupunkiin.

Vuonna 1967 Mosjön maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Samana vuonna Lekebergin maalaiskuntaan liitettiin vielä Kvistbron seurakunta jaetusta Svartån maalaiskunnasta ja Tangeråsan seurakunta, joka oli kuulunut ensin Vibyn maalaiskuntaan ja sitten hetken aikaa Hallsbergin kauppalaan. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin Örebron kunta yhdistämällä Örebron kaupunki sekä Askerin, Axbergin, Lekebergin, Stora Mellösan ja Tysslingen maalaiskunnat sekä Gällerstan seurakunta jaetusta Ekeby och Gällerstan maalaiskunnasta. Vuonna 1974 kuntaan liitettiin vielä Glanshammarin kunta lukuun ottamatta Götlundan seurakuntaa, joka liitettiin Arbogan kuntaan Västmanlandin läänissä.

Vuonna 1995 Örebron kunnan länsiosasta erotettiin jälleen itsenäiseksi Lekebergin kunta.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Örebron kaupungin vaakuna. Myös Stora Mellösan maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

  • Stora Mellösan maalaiskunta
    Stora Mellösan maalaiskunta

Väestönkehitys

Örebron kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 89 899
1955
  
 93 917
1960
  
 96 822
1965
  
 102 850
1970
  
 111 304
1975
  
 111 322
1980
  
 110 286
1985
  
 111 255
1990
  
 114 042
1995
  
 119 635
2000
  
 124 207
2005
  
 127 733
2010
  
 135 460
2015
  
 144 200
2020
  
 156 381
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 23 528 16,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 9 371 6,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 9 885 6,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 101 416 70,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 690 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Lekebergin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 083 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 101 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,2 1,1
  jalostus 16,3 16,6
  palvelut 82,1 81,7
  tuntematon 0,5 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 68 772 63 195
  työpaikkaomavaraisuus 108,8

Taajamat

Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 827 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Örebro 107 038
2 Hovsta 2 785
3 Garphyttan 1 619
4 Odensbacken 1 374
5 Vintrosa 1 343
6 Ekeby-Almby 1 271
7 Stora Mellösa 776
8 Glanshammar 727
9 Norra Bro 687
10 Latorpsbruk 597
11 Ölmbrotorp 548
12 Hampetorp 297
13 Kilsmo 263
14 Askersby 243
15 Lanna* 65[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Lannan taajamassa on 537 asukasta, ja se kuuluu pääosin Lekebergin kuntaan.[17]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

  • Adolfsberg
  • Brevens Bruk
  • Brickebacken
  • Ervalla
  • Lillån
  • Marieberg (nimenä ollut myös Närkes Marieberg)
  • Mosås
  • Ormesta

Luettelossa mainituista taajamista Adolfsberg, Brickebacken, Lillån, Marieberg/Närkes Marieberg ja Mosås ovat sittemmin kasvaneet yhteen Örebron taajaman kanssa.[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

  • Almbro
  • Anstorp
  • Arvaby
  • Avdala
  • Biverud+Löre
  • Brevens bruk
  • Brohammar
  • Ervalla
  • Ervalla station
  • Filipshyttan
  • Gottsätter
  • Gällersta
  • Hidingsta
  • Hjälmarbaden
  • Holmstorp
  • Järle
  • Kil
  • Klockhammar
  • Kolbotorp + Repagärdet
  • Kristinelund och Husartorpet
  • Kårsta
  • Larstorp+Höglunda+Skogshult
  • Långbyn
  • Lövdalen
  • Mark
  • Ormesta
  • Resta
  • Rinkaby
  • Runnaby
  • Röhammar
  • Stenmossen
  • Sticksjö
  • Stortorp (södra delen)
  • Södra Runnaby
  • Tybble
  • Tysslinge
  • Yxsta
  • Yxstaby
  • Åby

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Grythem
  • Kvinnersta
  • Södra Runnaby

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Örebron kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Örebro Sydöstra (16 valtuutettua)
  • Örebro Sydvästra (16 valtuutettua)
  • Örebro Nordvästra (16 valtuutettua)
  • Örebro Nordöstra (17 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Örebron kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Lekebergin kunta sisältyy Örebron tuloksiin vuosina 1973–1991.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 9 8 11 15 12 11 15 12 12 8 13 14 13 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 16 16 11 10 7 7 4 4 2 3 4 2 4 6 {{{c2022}}}
  Liberaalit 9 8 8 4 11 9 10 8 4 10 8 5 4 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 2 6 4 8 8 6 4 4 5 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 4 0 2 4 4 4 4 6 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 31 33 32 32 31 28 26 31 27 26 25 28 24 21 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 3 3 3 4 4 4 8 6 4 4 4 5 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 4 6 6 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[23] 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Örebron kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Adolfsbergin piiri
  • Almbyn piiri
  • Askerin piiri
  • Axbergin piiri
  • Ervallan piiri
  • Glanshammarin piiri
  • Gräven piiri
  • Gällerstan piiri
  • Hovstan piiri
  • Kilin piiri
  • Lillkyrka-Ödebyn piiri
  • Längbron piiri
  • Lännäsin piiri
  • Mosjön piiri
  • Norrbyåsin piiri
  • Rinkabyn piiri (Närke)
  • Stora Mellösan piiri
  • Tysslingen piiri
  • Täbyn piiri (Närke)
  • Vintrosan piiri
  • Örebron Mikaelin piiri (Örebro Mikaels distrikt)
  • Örebron Nikolain piiri (Örebro Nikolai distrikt)
  • Örebron Olaus Petrin piiri (Örebro Olaus Petri distrikt)

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Örebro Nikolai
  • Örebro Olaus Petri
  • Längbro
  • Almby
  • Mosjö-Täby
  • Tysslinge
  • Axberg
  • Lännäs
  • Asker
  • Stora Mellösa
  • Gällersta-Norrbyås
  • Glanshammar
  • Mikael
  • Adolfsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Lähteessä Lekebergin kunta on vielä osa Örebron kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Almby
  • Asker
  • Axberg
  • Dylta bruksförsamling*
  • Eker*
  • Ervalla
  • Glanshammar
  • Gräve
  • Gällersta
  • Hovsta
  • Kil
  • Lillkyrka-Ödeby (Lillkyrka)
  • Längbro
  • Lännäs
  • Mikael
  • Mosjö
  • Norrbyås
  • Rinkaby
  • Stora Mellösa (Mellösa)
  • Svea trängkår* (Första Svea trängkår)
  • Tysslinge
  • Täby
  • Vintrosa
  • Ånsta*
  • Ödeby*
  • Örebro Nikolai (Örebro, Örebro södra)
  • Örebro Olaus Petri (Örebro norra)

Kirkot

  • Adolfsbergin kirkko
    Adolfsbergin kirkko
  • Almbyn kirkko
    Almbyn kirkko
  • Askerin kirkko
    Askerin kirkko
  • Axbergin kirkko
    Axbergin kirkko
  • Brevenin kirkko
    Brevenin kirkko
  • Ekerin kirkko
    Ekerin kirkko
  • Ervallan kirkko
    Ervallan kirkko
  • Glanshammarin kirkko
  • Gräven kirkko
    Gräven kirkko
  • Gällerstan kirkko
    Gällerstan kirkko
  • Hovstan kirkko
    Hovstan kirkko
  • Kilin kirkko
    Kilin kirkko
  • Lillkyrkan kirkko
    Lillkyrkan kirkko
  • Längbron kirkko
    Längbron kirkko
  • Lännäsin kirkko
    Lännäsin kirkko
  • Mosjön kirkko
    Mosjön kirkko
  • Olaus Petri kyrka
    Olaus Petri kyrka
  • Rinkabyn kirkko
    Rinkabyn kirkko
  • Sankt Mikaels kyrka
    Sankt Mikaels kyrka
  • Sankt Nicolai kyrka
    Sankt Nicolai kyrka
  • Stora Mellösan kirkko
    Stora Mellösan kirkko
  • Tysslingen kirkko
    Tysslingen kirkko
  • Täbyn kirkko
    Täbyn kirkko
  • Vintrosan kirkko
    Vintrosan kirkko
  • Ödebyn kirkko
    Ödebyn kirkko

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.9.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Örebro Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.9.2022. (ruotsiksi)
  23. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Örebron kunta.
  • Örebron kunnan kotisivut (ruotsiksi)
  • Sevärda kulturmiljöer i Örebro kommun (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Örebro kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
  • n
  • k
  • m
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se.
1.Tukholma975 073
2.Göteborg579 281
3.Malmö344 166
4.Uppsala230 767
5.Linköping163 051
6.Örebro155 696
7.Västerås154 049
8.Helsingborg147 734
9.Norrköping143 171
10.Jönköping141 081
11.Uumaja128 901
12.Lund124 935
13.Borås113 179
14.Huddinge112 848
15.Eskilstuna106 859
16.Nacka105 189
17.Halmstad102 767
18.Gävle102 418
19.Sundsvall99 449
20.Södertälje98 979
21.Botkyrka94 606
22.Växjö94 129
23.Karlstad93 898
24.Haninge92 095
25.Kristianstad85 747
26.Kungsbacka84 395
27.Solna82 429
28.Järfälla79 990
29.Luulaja78 105
30.Sollentuna73 857
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026