1915

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1915 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Vammala erotettiin Tyrvään kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi.
13. tammikuuta – 6,8 richterin maanjäristys surmasi 32 610 ihmistä Avezzanossa, Italiassa.
19. tammikuuta – Ensimmäinen maailmansota: saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensi kertaa Great Yarmouthia ja King’s Lynnia Isossa-Britanniassa, 20 ihmistä kuoli.
24. tammikuuta – Doggermatalikon taistelu saksalaisten ja brittiläisen osaston välillä Pohjanmerellä. Saksan SMS Blücher upposi vieden mukanaan 782 merisotilasta.
26. tammikuuta – Helsingissä alkoi säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välisellä linjalla.^[1]
31. tammikuuta – Saksa käytti ensi kertaa myrkkykaasua itärintamalla Bolimovin taistelussa.
7. helmikuuta – Toinen Masurian järvien taistelu: Saksa oli siirtänyt joukkoja itärintamalle tavoitteenaan lyödä Venäjä ja aloitti yllätyshyökkäyksen lumimyrskyn keskellä. Fritz von Belowin kahdeksas armeija eteni viikossa yli sata kilometriä. Venäjä kärsi kovia tappioita.
25. helmikuuta – Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan Lockstedtin leirille. Kurssin johtajaksi komennettiin saksalainen majuri Maximilian Bayer. Koska Bayer toimi Saksan partiopoikaliikkeen johtajana, kurssi naamioitiin hänen ehdotuksestaan partionjohtajakurssiksi.^[2]
10. maaliskuuta – Keisari Nikolai II kävi vierailulla Helsingissä.
10. maaliskuuta – Britit hyökkäävät Neuve Chapellessa^[3].
14. maaliskuuta – Ison-Britannian merivoimat upottivat saksalaisen taistelulaivan SMS Dresdenin Chilen rannikolla.
14. maaliskuuta – Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen.
18. maaliskuuta – Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä.
19. maaliskuuta – Pluto kuvattiin ensi kerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.

Huhtikuu–kesäkuu

22. huhtikuuta – Ypresin toinen taistelu: saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä Belgiassa. Paenneiden ranskalaisten linjaan jäi kuuden kilometrin aukko.
24. huhtikuuta – Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätettiin ja teloitettiin.
25. huhtikuuta – Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle.
1. toukokuuta – Gorlice-Tarnówin offensiivi, Saksan päähyökkäys itärintamalla, alkoi. Venäjän joukot perääntyivät Puolasta ja Galitsiasta. Hyökkäyksen jälkeen rintama jäi paikalleen Venäjän v. 1917 romahdukseen asti.
3. toukokuuta – Italia erosi Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmimastaan kolmiliitosta.
9. toukokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisen jääkäripataljoonan nimeksi Saksassa tuli Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27.
7. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian, 1 198 ihmistä kuoli.
8. toukokuuta – Saksalaiset valtasivat Ypresin toisessa taistelussa Frenzenbergin harjanteen ja pitivät sen hallussaan liittoutuneiden vastahyökkäyksistä huolimatta.
9. toukokuuta – Artoisin toinen taistelu alkoi. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti saksalaisten hallussa ollutta Vimyn harjannetta.
11. toukokuuta – Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa.
23. toukokuuta – Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
21. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus antoi päätöksensä oikeustapauksessa Guinn vastaan Yhdysvallat ja totesi, että äänioikeuden myöntäminen saavutettujen etujen säilyttämislausekkeen pohjalta oli perustuslain 15. lisäyksen vastaista. Päätös kumosi useiden osavaltioiden äänioikeuteen liittyviä lakeja.
23. kesäkuuta – Italialaiset hyökkäsivät Ensimmäisessä Isonzon taistelussa.^[4].

Heinäkuu–syyskuu

24. heinäkuuta – Höyrylaiva SS Eastland kaatui Chicagon satamassa. Kuolonuhreja oli 844.
29. heinäkuuta – Yhdysvaltain laivasto valtasi Haitin. Joukot jäävät maahan vuoteen 1934 asti^[5].
5. elokuuta – Saksalaiset saavuttivat Varsovan.
10. elokuuta – Saksalainen laivasto-osasto tulitti Utön linnaketta.
11. elokuuta – Invalidisotavankien vaihto Venäjän sekä Saksan ja Itävalta-Unkarin välillä alkoi Torniossa ja Haaparannalla. Ensimmäinen juna Venäjältä saapui Tornioon.
21. elokuuta – Italia julisti sodan Turkille.
26. elokuuta – Jääkäriliike: Suomalaisille jääkäreille perustettiin Saksassa oma joukko-osasto. Alokkaiden määrä kasvoi huomattavasti.
2. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän kieli tuli pakolliseksi oppiaineeksi Suomen tyttökouluissa.
5. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II otti armeijan komennon itselleen.
5. – 8. syyskuuta – Sveitsissä järjestettiin sodanvastainen Zimmerwaldin kokous johon osallistui eurooppalaisten sosialidemokraattisten puolueiden sotaa vastustaneita edustajia. Kokous hyväksyi sodanvastaisen Zimmerwaldin julistuksen ja osallistujat perustivat tavoitteita ajamaan Zimmerwaldin internationaalin.
6. syyskuuta – Britit testasivat tankin prototyyppiä ensi kertaa.
19. syyskuuta – Saksalaiset valtasivat Vilnan.
20. syyskuuta – Tampereelle valmistui keuhkotautiparantola.
25. syyskuuta – Ranskalaisten ja brittien yhteisoperaatiossa alkavat Toinen Champagnen taistelu, Kolmas Artoisin taistelu ja Loosin taistelu^[6].

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Bulgaria liittyi Keskusvaltoihin.
7. lokakuuta – Itävalta-Unkarin ja Saksan suurhyökkäys Serbiaan alkoi.
14. lokakuuta – Bulgaria julisti sodan Serbialle.
13. marraskuuta – Säveltäjä Emmerich Kálmánin operetti Mustalaisruhtinatar (Die Czárdásfürstin) sai ensiesityksensä Wienissä.
8. joulukuuta – Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta. Hän johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

6. tammikuuta – Anni Polva, suomalainen kirjailija (k. 2003)
16. tammikuuta – Aase Bjerkholt, norjalainen poliitikko (k. 2012)
19. tammikuuta – Håkon Kyllingmark, norjalainen upseeri ja poliitikko (k. 2003)
23. tammikuuta – Arthur Lewis, vuoden 1979 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut saintlucialainen taloustieteilijä (k. 1991)
23. tammikuuta – Jacob Sørensen, tanskalainen poliitikko (k. 1990)
26. tammikuuta – Osmo Alaja, suomalainen piispa (k. 2001)
28. tammikuuta – Brian Shawe Taylor, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1999)
29. tammikuuta – Johnny McDowell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1952)
30. tammikuuta – John Profumo, brittiläinen poliitikko (Profumo-skandaali) (k. 2006)
31. tammikuuta – Andreas Cappelen, norjalainen poliitikko (k. 2008)
5. helmikuuta – Robert Hofstadter, vuoden 1961 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1990)
5. helmikuuta – Rasmus Nordbø, norjalainen poliitikko (k. 1983)
14. helmikuuta – Nestori Kaasalainen, suomalainen poliitikko (k. 2016)
14. helmikuuta – Idar Norstrand, norjalainen poliitikko (k. 1986)
21. helmikuuta – Risto Leskinen, suomalainen virkamies ja eduskunnan oikeusasiamies (k. 1996)
22. helmikuuta – Kaare Meland, norjalainen poliitikko (k. 2002)
27. helmikuuta – Olavi Virta, suomalainen laulaja (k. 1972)
28. helmikuuta – Peter Medawar, vuoden Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biologi ja immunologi (k. 1987)
8. maaliskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen laulaja, näyttelijä ja urheilija (k. 1979)
14. maaliskuuta – Kenneth Arnold, yhdysvaltalainen liikemies ja lentäjä, ensimmäisen nykyaikaisen ufohavainnon tekijä (k. 1984)
20. maaliskuuta – Rudolf Kirchschläger, Itävallan liittopresidentti (1974–1986) (k. 2000)
20. maaliskuuta – Svjatoslav Richter, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1997)
22. maaliskuuta – Mikko Hult, suomalainen kansanedustaja ja pienviljelijä (k. 1993)
24. maaliskuuta – Eugène Martin, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2006)
31. maaliskuuta – Bergfrid Fjose, norjalainen poliitikko (k. 2004)

Huhtikuu–kesäkuu

7. huhtikuuta – Eleanora Fagan (”Billie Holiday”, ”Lady Day”), yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja (k. 1959)
20. huhtikuuta – Otto Heino, amerikansuomalainen keramiikkataiteilija (k. 2009)
21. huhtikuuta – Oddmund Myklebust, norjalainen poliitikko (k. 1972)
24. huhtikuuta – Risto Tiitola, suomalainen jääkiekkoilija ja diplomi-insinööri (k. 2015)
25. huhtikuuta – Helge Larsen, tanskalainen poliitikko (k. 2000)
5. toukokuuta – Helvi Sipilä, suomalainen varatuomari ja poliitikko (YK:n apulaispääsihteeri) (k. 2009)
6. toukokuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 1985)
15. toukokuuta – Paul Samuelson, vuoden 1970 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilijä (k. 2009)
19. toukokuuta – Uljas Kandolin, suomalainen näyttelijä (k. 1980)
20. toukokuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko (k. 1981)
25. toukokuuta – Aarne Kainlauri, suomalainen kilpajuoksija (k. 2020)
25. toukokuuta – Mirjam Novero-Laine, suomalainen näyttelijä (k. 1996)
27. toukokuuta – Herman Wouk, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2019)
26. toukokuuta – Al Hubbard, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 1984)
31. toukokuuta – Björn Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1975)
2. kesäkuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija ja akateemikko (k. 1985)
9. kesäkuuta – Lester William Polsfuss (”Les Paul”), yhdysvaltalainen kitaristi ja keksijä (sähkökitaran kehittäjä) (k. 2009)
10. kesäkuuta – Solomon Bellows (”Saul Bellow”), vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Herzog) (k. 2005)
11. kesäkuuta – José Caballero, espanjalainen taidemaalari (k. 1991)
12. kesäkuuta – David Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja (k. 2017)
13. kesäkuuta – Don Budge, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 2000)
13. kesäkuuta – Leevi Rantalaiho, suomalainen kapellimestari ja näyttelijä (k. 1991)
15. kesäkuuta – Thomas Huckle Weller, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja virologi (k. 2008)
16. kesäkuuta – Mariano Rumor, italialainen poliitikko ja pääministeri viidesti vuosien 1968–1974 aikana (k. 1990)
20. kesäkuuta – Terence Young, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1994)
23. kesäkuuta – Jens Bolling, norjalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1992)
24. kesäkuuta – Fred Hoyle, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja tieteiskirjailija (pysyvän tilan teoria) (k. 2001)
26. kesäkuuta – Paul Castellano, yhdysvaltalainen mafiapäällikkö (k. 1985)
28. kesäkuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (k. 1980)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1988)
12. heinäkuuta – Otto Steinert, saksalainen valokuvaaja (k. 1978)
14. heinäkuuta – John W. Mitchell, yhdysvaltalainen sotilaslentäjä (k. 1995)
15. heinäkuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (k. 1963)
28. heinäkuuta – Charles Hard Townes, vuoden 1964 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
3. elokuuta – Knut Getz Wold, Norjan keskuspankin pääjohtaja (k. 1987)
17. elokuuta – Augustin Mannerheim, ruotsalainen vapaaherra, metsänhoitaja ja kirjailija (k. 2011)
18. elokuuta – Birgit Rodhe, ruotsalainen poliitikko (k. 1998)
23. elokuuta – Antonio Innocenti, italialainen kardinaali (k. 2008)
27. elokuuta – Norman Foster Ramsey, vuoden 1989 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2011)
29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (k. 1982)
30. elokuuta – Lilian, Ruotsin prinsessa ja Hallandin herttuatar (k. 2013)
1. syyskuuta – Heikki Marttila (”Arijoutsi”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1993)
6. syyskuuta – Franz Josef Strauß, saksalainen poliitikko (k. 1988)
7. syyskuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
14. syyskuuta – Mack Hellings, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1951)
15. syyskuuta – Hilde Güden, itävaltalainen oopperalaulaja (k. 1988)
23. syyskuuta – Clifford Glenwood Shull, vuoden 1994 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2001)
25. syyskuuta – Ethel Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
26. syyskuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja (k. 1990)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Pekka Vilmi, suomalainen kunnallisneuvos ja Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustaja (k. 1999)
17. lokakuuta – Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (k. 2005)
22. lokakuuta – Camma Larsen-Ledet, tanskalainen poliitikko (k. 1991)
23. lokakuuta – Simo Puupponen (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (Siunattu hulluus) (k. 1967)
24. lokakuuta – Robert Kahn (”Bob Kane”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1998)
8. marraskuuta – Lamberto Gardelli, italialainen kapellimestari (k. 1998)
12. marraskuuta – Roland Barthes, ranskalainen kirjallisuudentutkija ja semiootikko (k. 1980)
19. marraskuuta – Earl Wilbur Sutherland Jr., vuoden 1971 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen farmakologi ja biokemisti (k. 1974)
25. marraskuuta – Augusto Pinochet, Chilen sotilasjohtaja ja presidentti (1974–1990) (k. 2006)
26. marraskuuta – Joe Fry, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1950)
28. marraskuuta – Konstantin Simonov, neuvostoliittolainen kirjailija (k. 1979)
30. marraskuuta – Henry Taube, vuoden 1983 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen kemisti (k. 2005)
2. joulukuuta – Marais Viljoen, Etelä-Afrikan presidentti (1979–1984) (k. 2007)
3. joulukuuta – Toivo Kärki, suomalainen säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja (k. 1992)
9. joulukuuta – Elisabeth Schwarzkopf, saksalainen oopperalaulaja (k. 2006)
12. joulukuuta – Francis Albert Sinatra (”Frank Sinatra”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Täältä ikuisuuteen) (k. 1998)
13. joulukuuta – Ross Macdonald, yhdysvaltalais-kanadalainen rikoskirjailija (k. 1983)
15. joulukuuta – Odd Aukrust, norjalainen taloustieteilijä (k. 2008)
17. joulukuuta – André Claveau, ranskalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2003)
19. joulukuuta – Édith Giovanna Gassion (”Édith Piaf”), ranskalainen laulaja (k. 1963)
25. joulukuuta – Per Hækkerup, tanskalainen poliitikko (k. 1979)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1915 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Karl Goldmark, unkarilais-itävaltalainen säveltäjä ja pedagogi (s. 1830)
2. tammikuuta – Bertha Tammelin, ruotsalainen näyttelijä, muusikko ja näyttämötyön opettaja (s. 1836)
3. tammikuuta – James Elroy Flecker, brittiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1884)
4. tammikuuta – Anton von Werner, saksalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1843)
8. tammikuuta – Sandy Cowan, kanadalainen haavipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1879)
8. tammikuuta – Wilhelm Lindstedt, suomalainen pappi ja opettaja (s. 1838)
13. tammikuuta – Hilma Nyström, Suomen ensimmäinen naispuolinen pankkivirkailija (s. 1846)
17. tammikuuta – Ida Aalberg, suomalainen näyttelijä (s. 1857)
26. tammikuuta – Akaki Tsereteli, georgialainen kirjailija ja Georgian itsenäisyysliikkeen johtohenkilö (s. 1840)
31. tammikuuta – Edvin Hedman, suomalainen kasvattaja, Perttulan keskuslaitoksen perustaja (s. 1863)
12. helmikuuta – Fanny Crosby, yhdysvaltalainen laulunsanoittaja ja virsirunoilija (s. 1820)
12. helmikuuta – Émile Waldteufel, ranskalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1837)
15. helmikuuta – Liina Kahma, suomalainen kansankirjailija ja yhdistysaktiivi (s. 1840)
18. helmikuuta – Frank James, yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1843)
18. helmikuuta – Stojan Novaković, serbialainen kielitieteilijä, historioitsija, poliitikko ja pääministeri (1895–1896 ja 1909) (s. 1842)
27. helmikuuta – Hans von Berlepsch, saksalainen kreivi ja lintutieteilijä (s. 1850)
10. maaliskuuta – August Wilhelm Brunou, suomalainen hovioikeudenneuvos (s. 1863)
11. maaliskuuta – Wyndham Wentworth Knatchbull-Hugessen, englantilainen lintutieteilijä (s. 1885)
12. maaliskuuta – Edith Polón, suomalainen kirjailija (s. 1869)
13. maaliskuuta – Tuomas Taittonen, suomalainen lääkäri, kasööri ja kanavapäällikkö (s. 1817)
13. maaliskuuta – Sergei Witte, venäläinen kreivi ja poliitikko (s. 1849)
18. maaliskuuta – Otto Weddigen, saksalainen sukellusvenekapteeni (s. 1882)
21. maaliskuuta – Frederick Winslow Taylor, yhdysvaltalainen teknikko, tieteellisen liikkeenjohdon eli taylorismin kehittäjä (s. 1856)
24. maaliskuuta – Morgan Robertson, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1861)
25. maaliskuuta – Knut Sonck, suomalainen kirkkoherra (s. 1822)
26. maaliskuuta – Konstantin Ivanov, tšuvassirunoilija (s. 1890)
27. maaliskuuta – Marty Walsh, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1883)
31. maaliskuuta – Wyndham Halswelle, skotlantilainen juoksija ja olympiavoittaja (s. 1882)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Johann Joseph Abert, saksalainen säveltäjä (s. 1832)
9. huhtikuuta – Raymond Whittindale, brittiläinen rugbynpelaaja (s. 1883)
13. huhtikuuta – Johan Kock, suomalainen vallankumouksellinen aktivisti (s. 1861)
16. huhtikuuta – Heikki Lindroos, suomalainen prokuristi ja SDP:n kansanedustaja (s. 1865)
17. huhtikuuta – Philip Webb, englantilainen arkkitehti ja muotoilija (s. 1831)
23. huhtikuuta – Rupert Brooke, englantilainen runoilija (s. 1887)
25. huhtikuuta – Nicola d’Arienzo, italialainen säveltäjä (s. 1842)
26. huhtikuuta – Oskari Söderholm, suomalainen lehtimies (s. 1854)
27. huhtikuuta – Aleksandr Skrjabin, venäläinen pianisti ja säveltäjä (s. 1872)
30. huhtikuuta – Charles Walter De Vis, englantilainen eläin- ja lintutieteilijä (s. 1829)
1. toukokuuta – Gustaf Heinricius, suomalainen lääkäri, professori ja kulttuurihistorioitsija (s. 1853)
3. toukokuuta – Arvid Genetz (”Arvi Jännes”), suomalainen kielentutkija ja runoilija (s. 1848)
7. toukokuuta – Nikolai von Essen, venäläinen amiraali (s. 1860)
9. toukokuuta – François Faber, luxemburgilainen maantiepyöräilijä (s. 1887)
9. toukokuuta – Anthony Wilding, uusiseelantilainen tennispelaaja (s. 1883)
10. toukokuuta – Karl Lamprecht, saksalainen historianfilosofi (s. 1856)
11. toukokuuta – Arthur Hussey, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1882)
14. toukokuuta – Herman Donners, belgialainen vesipalloilija (s. 1888)
24. toukokuuta – Francis Octavius Grenfell, englantilainen sotilaskapteeni (s. 1880)
26. toukokuuta – Emil Lask, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1875)
29. toukokuuta – J. R. Aspelin, suomalainen arkeologi (s. 1842)
30. toukokuuta – Marcelo Azcárraga Palmero, espanjalainen kenraali, poliitikko ja pääministeri (1897 ja 1904–1905) (s. 1832)
2. kesäkuuta – Olof Arborelius, ruotsalainen taidemaalari (s. 1842)
4. kesäkuuta – Henrik Nissen, norjalainen arkkitehti (s. 1848)
11. kesäkuuta – Gustaf Gideon Forsman, suomalainen rovasti, valtiopäivämies ja kirjailija (s. 1841)
16. kesäkuuta – Scotty Davidson, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1892)
19. kesäkuuta – Sergei Tanejev, venäläinen säveltäjä, pianisti ja musiikkipedagogi (s. 1856)
22. kesäkuuta – Kyösti Kanniainen, suomalainen päätoimittaja ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s. 1871)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Maria Ramstedt, ”Martti Humu”, suomalainen teosofi ja kirjailija (s. 1852)
2. heinäkuuta – Porfirio Díaz, Meksikon presidentti (1876–1880 ja 1884–1911) (s. 1830)
7. heinäkuuta – William Lundström, suomalainen kirjailija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1880)
10. heinäkuuta – Luka Razikašvili, ”Važa-Pšavela”, georgialainen runoilija (s. 1861)
16. heinäkuuta – Ellen G. White, yhdysvaltalainen kristillinen kirjailija ja adventistien uskonnollinen johtaja (s. 1827)
18. heinäkuuta – Ozra Amander Hadley, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1826)
3. elokuuta – André-Maurice Bovet, sveitsiläinen katolinen piispa (s. 1865)
9. elokuuta – Richard Bernard Heldmann, ”Richard Marsh”, brittiläinen kirjailija (s. 1857)
12. elokuuta – Haakon Ditlef Lowzow, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1854)
14. elokuuta – Hugo Rosenlew, suomalainen liikemies ja toimitusjohtaja (s. 1862)
16. elokuuta – James Isbister, kanadalainen métis-johtaja (s. 1833)
17. elokuuta – Leo Frank, ainoa Yhdysvalloissa lynkattu juutalainen (s. 1884)
19. elokuuta – Serafino Vannutelli, italialainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (s. 1834)
20. elokuuta – Paul Ehrlich, vuoden 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja professori (s. 1854)
20. elokuuta – Carl Synnerberg, suomalainen kouluhallituksen ylitarkastaja ja filologi (s. 1837)
21. elokuuta – Vilho Salo, suomalainen taidemaalari (s. 1869)
22. elokuuta – Augustin Barié, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1883)
2. syyskuuta – Elling Holst, norjalainen matemaatikko ja lastenkirjailija (s. 1849)
7. syyskuuta – Miina Lönnrot, Elias Lönnrotin veljentytär ja taloudenhoitaja (s. 1827)
13. syyskuuta – Andrew L. Harris, yhdysvaltalainen poliitikko ja Ohion kuvernööri (s. 1835)
17. syyskuuta – Henry Biaudet, suomalainen historioitsija ja sortovuosien aktivisti (s. 1869)
18. syyskuuta – Johannes Schwartzberg, suomalainen pappi, tuomiorovasti, rehtori ja valtiopäiväedustaja (s. 1846)
23. syyskuuta – Juho Laakso, suomalainen torppari ja SDP:n kansanedustaja (s. 1854)
24. syyskuuta – Pjotr Durnovo, venäläinen virkamies ja ministeri (s. 1845)
26. syyskuuta – Keir Hardie, brittiläinen työväenpuolueen poliitikko (s. 1856)
27. syyskuuta – John Kipling, brittiläinen upseeri (s. 1897)
30. syyskuuta – Konstantin Makovski, venäläinen taidemaalari (s. 1839)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Matti Kurikka, suomalainen lehtimies, kirjailija ja utopisti (s. 1863)
2. lokakuuta – Kalle Kustaa Pykälä, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1864)
4. lokakuuta – Karl Staaff, ruotsalainen poliitikko ja pääministeri (1905–1906 ja 1911–1914) (s. 1860)
6. lokakuuta – José María Usandizaga, espanjalainen säveltäjä (s. 1887)
7. lokakuuta – Anders Auvinen, suomalainen kauppias, laivanvarustaja, sahanomistaja ja kauppaneuvos (s. 1843)
7. lokakuuta – Friedrich Hasenöhrl, itävaltalainen fyysikko (s. 1874)
11. lokakuuta – Jean-Henri Fabre, ranskalainen hyönteistieteilijä ja kirjailija (s. 1823)
12. lokakuuta – Edith Cavell, englantilainen sairaanhoitaja (s. 1865) (teloitettiin)
12. lokakuuta – August Fabritius, suomalainen rautatievirkamies ja ruotsinkielisen pikakirjoitusjärjestelmän kehittäjä (s. 1844)
13. lokakuuta – Béla Las-Torres, unkarilainen uimari ja olympiamitalisti (s. 1890)
20. lokakuuta – Heikki Häyrynen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1875)
20. lokakuuta – Emma Mäkinen, suomalainen kansakoulunopettaja ja siveellisyystyön uranuurtaja (s. 1849)
22. lokakuuta – Wilhelm Windelband, saksalainen uuskantilainen filosofi (s. 1848)
2. marraskuuta – Isaac Rice, yhdysvaltalainen keksijä, shakkimesenaatti, shakinpelaaja ja kirjailija (s. 1850)
3. marraskuuta – Wilhelm Olssøn, norjalainen poliitikko (s. 1844)
4. marraskuuta – Booker T. Washington, yhdysvaltalainen pedagogi, puhuja ja kirjailija (s. 1856)
12. marraskuuta – Benjamin Ståhlberg, suomalainen lehtori, luonnontieteilijä ja museomies (s. 1859)
17. marraskuuta – Heikki Kiiskinen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1868)
19. marraskuuta – Joel Emmanuel Hägglund, ”Joe Hill”, ruotsalais-yhdysvaltalainen lauluntekijä ja ammattiyhdistysvaikuttaja (s. 1879)
28. marraskuuta – Henry Eeles Dresser, englantilainen liikemies ja lintutieteilijä (s. 1838)
28. marraskuuta – Ferdinand Sarrien, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (1906) (s. 1840)
30. marraskuuta – Mutaga IV Mbikije, Burundin kuningas (1908–1915) (s. 1892)
1. joulukuuta – Georg Wasastjerna, suomalainen arkkitehti (s. 1865)
3. joulukuuta – Benjamin Jamieson, kanadalainen haavipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1874)
3. joulukuuta – Lewis F. Muir, yhdysvaltalainen säveltäjä ja ragtime-pianisti (s. 1884)
4. joulukuuta – Lajos Gönczy, unkarilainen korkeushyppääjä (s. 1881)
9. joulukuuta – Simeon Hirvonen, suomalainen runoilija ja suomentaja (s. 1848)
11. joulukuuta – Anton Bezenšek, slovenialainen opettaja ja pikakirjoittaja (s. 1854)
11. joulukuuta – Hugo Lund, suomalainen opettaja ja sinologi (s. 1872)
18. joulukuuta – Édouard Vaillant, ranskalainen sosialistipoliitikko (s. 1840)
19. joulukuuta – Alois Alzheimer, saksalainen psykiatri ja neuropatologi (s. 1864)
22. joulukuuta – Daniel Giraud Elliot, yhdysvaltalainen eläintieteilijä (s. 1835)
30. joulukuuta – Joel Naaralainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1867)

Tuntematon päivämäärä

Karl Adolf Appelberg, suomalainen teologi ja professori (s. 1851)
Johan Antero Cederberg, suomalainen pappi ja kirkkohistorioitsija (s. 1852)
Gustaf Richard Idestam, suomalainen senaattori ja valtiopäivämies (s. 1832)
Léon Lécuyer, ranskalainen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1855)
Petri Shemeikka, karjalainen runoilija (s. 1821 tai 1825)

Nobelin palkinnot

Muuta

Kirjallisuusvuosi 1915

Lähteet

↑ Jokinen, Juho: Munkkiniemen raitiotie täyttää sata vuotta Metro. 12.1.2015.
↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 182. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
↑ Arthur Banks: A military Atlas of the First World War s. 136–137
↑ Stora boken om första världskriget ISBN 978-91-86597 s. 90
↑ Vuosisatamme kronikka ISBN 951-20-2893-X s. 187
↑ Stora boken om första världskriget ISBN 978-91-86597 s. 91