Alvar Cawén
| Frans Cawén | |
|---|---|
 Alvar Cawén 1910-luvulla | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Frans Alvar Alfred Cawén |
| Syntynyt | 2. kesäkuuta 1886 Korpilahti |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1935 (48 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | Ekspressionismi |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Frans Alvar Alfred Cawén (8. kesäkuuta 1886 Korpilahti – 3. maaliskuuta 1935) oli suomalainen taidemaalari.
Cawén syntyi Korpilahdella kappalaisen perheeseen. Perheessä harrastettiin kuvataiteita ja musiikkia.[1] Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1905–1907. Myöhemmin 1920-luvun vaihteessa Cawén toimi koulussa opettajana ja vt. johtajaopettajana.[2] Nuoruudessaan hän teki useita opintomatkoja Pariisiin.[3] Cawénin puoliso oli kuvataiteilija Ragni Cawén.[1]
Korpilahden kausi
Cawén sai virikkeitä kuvataiteeseen Korpilahdella vierailleilta ammattilaisilta. Hän alkoi maalata elinympäristönsä ihmisiä ja luontoa. Hänen myöhemmän uransa värien käyttöön saattoi vaikuttaa se, että hän menetti ohimenevästi näkönsä kaaduttuaan koulumatkalla polkupyörällään. Hän näki sokeana ollessaan värejä ja väriyhdistelmiä, joita myöhemmin käytti tuotannossaan.[1]
Oman tyylin löytyminen
Cawén tavoitteli varhaisissa, vuosien 1911–1912 maalauksissa ranskalaista, aistikasta maalauksellisuutta. Aiheet olivat vaihtelevia katunäkymiä tai henkilökuvia, toteutukset keveän helein värein toteutettuja. Nämä varhaiset teokset ovat tulleet tunnetuiksi vasta taiteilijan kuoleman jälkeen. Kolmannella Pariisin-matkallaan hän tutustui kubismiin, ja oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka sovelsivat sen rakenteellisia periaatteita vuosina 1913–15. Samalla tuli mukaan Cawénille tunnusomainen tummasävyinen väriskaala. Hänen pyrkimyksensä lähenivät Tyko Sallisen ja Marcus Collinin ekspressionismia, ja hän liittyikin 1917 Marraskuun ryhmän perustaneisiin taiteilijoihin.[3]
Cawénin tuotannon yksi osa on lämmin henkilökuvaus, jossa kohteena ovat usein hänelle läheiset ihmiset, esimerkiksi äiti Eeva-Stiina. Taiteilijan luontosuhde kotiseutuunsa ilmenee hänen useissa eränkävijäkuvauksissaan. Samoin tulee esille suhde musiikkiin, joka oli taiteilijalle rakas harrastus. Teokset on toteutettu ohuin vedoin karkealle kankaalle, jolloin syntyi freskomainen vaikutelma.[3]
Alttarimaalaukset
Tuotantonsa loppukaudella Cawén toteutti useita monumentaalimaalauksia. Hänen maalaamiaan alttaritauluja on Mäntän, Jämsänkosken, Kuusankosken, Lapinlahden ja Simpeleen kirkoissa.[2] Näissä hän pyrki ilmavan keveään valon tulkintaan ja hallitun tasapainoiseen persoonalliseen ilmaisuun. Mäntän alttaritaulu on lopullisena toteutuksena säyseämpi kun siitä tehdyt luonnokset.[3]
Valokuvia teoksista
-
Mimosa, 1914 -
Ikkuna, 1917 -
Kehtolaulu, 1921 -
Marraskuun ryhmäläisiä, 1921. -
Sokea soittoniekka, 1922 -
Ateljeen sisäkuva, 1923 -
Toipilas, 1923 -
Omakuva, 1923. -
Sokea, 1926 -
Lapinlahden kirkon alttaritaulu, Kristuksen kirkastuminen, 1931
Lähteet
- ↑ a b c Sari Toivakka: Korpilahti innoitti taiteilijaa. Keskisuomalainen, 20.9.2015, s. 21. ISSN 0356-1402.
- ↑ a b Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Helsinki: Suomen taiteilijaseura. Viitattu 7.10.2012.
- ↑ a b c d Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 760-1. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alvar Cawén Wikimedia Commonsissa
- Alvar Cawén Kansallisgallerian kokoelmissa
| ||||||||||||||||||||||
