Dionysius Beurreus

Dionysius Beurreus (k. 1567) oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n opettaja ja lähettiläs. Hänestä polveutuu Ruotsin ritarihuoneeseen kirjoitettu aatelissuku numero 104.[1]

Beurreus oli kotoisin Ranskasta, mistä hänet oli kutsuttu kruununprinssi Eerikin opettajaksi. Myöhemmin kuninkaaksi tultuaan Eerik käytti entistä opettajaansa valtiollisiin tehtäviin ja lähetti tämän mm. Englantiin kosiomatkalle tarjoamaan avioliittoa kuningatar Elisabet I:lle. Beurreus esitteli herransa ajatukset huhtikuussa vuonna 1560 Englannin hallitukselle. Latinankielisessä puheessaan Beurreus kuvaili, kuinka juuri Englannissa oli sellaisia tavaroita, joita Venäjä kaipasi, ja kuinka lyhin tie näiden maiden välillä oli Älvsborgin kautta kulkeva reitti pitkin Suomenlahtea sellaisiin satamiin, joihin venäläisten oli helppo tulla.[2] Beurreus sai surmansa 1567 yrittäessään hillitä Uppsalassa mielenhäiriöön joutunutta kuningasta Sture-murhien jälkeen. Erik XIV huusi "Katsokaa, siinäkin on kavaltaja" ja käski henkivartioidensa surmata Beurreuksen.[3]

Dionysius Beurreuksen puolisona maninitaan Ingeborg Haraldsdotter (Körning). Poika Tomas (k. 1635) muutti Suomeen ja toimi Turun linnan käskynhaltijana.[4] Tomas Beurreus on haudattu Hattulan kirkkoon[5].

Suku Beurreus sammui, kun sen viimeinen edustaja, Tomasin pojanpoika Arvid Beurræus kuoli 1679.[4]

Lähteet

  • Anrep, G.: Svenska Adelns Ättar-taflor. Osa 1. Stockholm: P. A. Norstedt & Söner, 1858. (ruotsiksi)
  • Tietosanakirja. Ensimmäinen osa. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909.

Viitteet

  1. ↑ Anrep, s. 177
  2. ↑ Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478–1721, s. 67. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
  3. ↑ Tietosanakirja, 1. osa, palsta 1022
  4. ↑ a b Dionysius Beurreus, Sveskt biografiskt lexikon
  5. ↑ Sällskapet för släkt- och hembygdsforskning i Hangö
  • n
  • k
  • m
Ruotsin valtaneuvostot
  • kamarimestari
  • valtakunnanamiraali
  • valtakunnandrotsi
  • valtakunnankansleri
  • valtakunnanmarski
Folkunga-aika (1250–1389)
  • Pentti Algotinpoika
  • Bengt Hafridsson
  • Matias Kettilmundinpoika
  • Magnus Minniskiöld
  • Torkkeli Knuutinpoika
  • Arvi Kustaanpoika
  • Andreas And
  • Knut Jonsson Aspenäs
  • Magnus Knutsson Aspenäs
  • Ture Kettilsson Bielke
  • Bengt Turesson Bielke
  • Nils Tuurenpoika Bielke
  • Sten Turesson Bielke
  • Eerik Turenpoika Bielke (vanhempi)
  • Gregers Magnusson Bjälbo
  • Magnus Gregersson Bjälbo
  • Peder Joninpoika (Bååt)
  • Birger Persson Finsta
  • Folke Jonsson Fånö
  • Johan Karlsson Fånö
  • Bo Joninpoika Grip
  • Knut Matsson Lejonbjälke
  • Björn Näf
  • Knut Porse
  • Abjörn Sixtensson Sparre av Tofta
  • Magnus Ragvaldsson Tre rutor
  • Bengt Filipsson Ulv
  • Filip Ulfsson Ulv
  • Ulf Karlsson Ulv
  • Ulf Gudmarsson Ulvåsa
Kalmarin unionin aika (1389–1520)
Kustaa Vaasan valtaneuvosto (1520–1561)
Eerik XIV:n valtaneuvosto (1561–1568)
Juhana III:n valtaneuvosto (1568–1592)
Sigismundin valtaneuvosto (1592–1599)
Kaarle IX:n valtaneuvosto (1599–1611)
Kustaa II Aadolfin valtaneuvosto (1611–1632)
1600-luku
1700-luku