Englanninvesispanieli
Englanninvesispanieli | |
---|---|
![]() | |
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | ![]() ![]() |
Määrä | kuollut sukupuuttoon |
Rodun syntyaika | viimeistään 1500-luku |
Alkuperäinen käyttö | lintukoira |
Muita nimityksiä | English Water Spaniel, Water Spaniel, Water Dogge, Fynder |
Ulkonäkö | |
Väritys | ruskeavalkoinen |
Infobox OK |
Englanninvesispanieli (engl. English Water Spaniel) on sukupuuttoon kuollut englantilainen koirarotu, joka tunnetaan nykyisten englantilaisten noutajien edeltäjänä.[1]
Ulkonäkö
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Reinagle_Water_Spaniel.jpg/280px-Reinagle_Water_Spaniel.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b3/English_water_spaniel.jpg)
Rotu oli tyypillisempiä, maalla metsästäviä spanieleita huomattavasti kookkaampi. Se muistutti monella tapaa kiharakarvaista noutajaa. Sillä oli elegantti ulkomuoto ja pitkät korvat. Karvapeite oli kihara, tiheä ja öljyinen; väriltään maksanruskea valkoisin merkein.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
Englanninvesispanielia kuvailtiin luonteeltaan uskolliseksi, viisaaksi, lempeäksi, tottelevaiseksi, sävyisäksi ja helposti koulutettavaksi. Lisäksi se oli taitava uimari.[1]
Alkuperä
Englanninvesispanieli jalostettiin vesilintujen noutamiseen. 1700-luvulla rotu jakautui kahtia isoon ja pieneen muunnokseen. 1800-luvulla kaksi englanninvesispanielista eriytynyttä rotua, kiharakarvainennoutaja ja sileäkarvainennoutaja, saavuttivat suosiota niin merkittävästi, että alkuperäinen rotu alkoi jäädä pahasti näiden varjoon. Englanninvesispanieli oli olemassa vielä 1870-luvulla, mutta oli jo tuolloin selkeästi harvinaistunut. Kennel Club rekisteröi viimeisen yksilön vuonna 1886, ja 1890-luvulla rodun sanottiin olleen jo lähes ellei täysin sukupuuttoon kuollut.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 286-287. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.