Hansaviertel

Kartta Hansaviertelin alueesta.

Hansaviertel on Mitten hallintoalueeseen kuuluva kaupunginosa Berliinin keskustan lähellä. Se käsittää Grosser Tiergarten -puiston ja Spreejoen väliin jäävän alueen.[1] Vuoden 2011 lopussa alueella oli 5 629 asukasta.[2] Usein Hansaviertelillä tarkoitetaan sitä osaa kaupunginosasta, jonka rakennuskanta rakennettiin vuoden 1957 kansainvälisen Interbau-arkkitehtuurinäyttelyn yhteydessä. Tällä Hansaplatzia ympäröivällä alueella melkein kaikki rakennukset ovat eri kansallisuuksia edustavien maailmankuulujen arkkitehtien suunnittelemia.[3]

Alkuperäinen Hansaviertel rakennettiin vuodesta 1875 alkaen huvilakaupunginosaksi, joka nimettiin keskiajan Hansaliiton mukaan. Alue oli liitetty osaksi Berliiniä yhdessä Moabitin kanssa vuonna 1861. Hansaviertelin vanha rakennuskanta tuhoutui lähes täydellisesti toisen maailmansodan pommituksissa, erityisesti marraskuun 1943 pommitusaallossa.[1] Alueen pohjoisosassa on kuitenkin säilynyt joitain 1800-luvun lopulla rakennettuja taloja.

Vuonna 1957 Länsi-Berliinissä järjestetty Interbau-näyttely liittyi Itä- ja Länsi-Saksan väliseen propagandakilpailuun. Tarkoituksena oli näyttää koko maailmalle, että sodassa raunioitunut Berliini jälleenrakennettaisiin kansainvälistä huipputasoa edustavalla modernilla arkkitehtuurilla. Interbau-näyttelyn sydämeksi valittiin sodassa tuhoutunut Hanseviertelin kaupunginosa, johon rakennettiin 36 rakennusta ja 1 160 asuntoa käsittänyt mallikortteli. Suunnittelijoina oli yli 50 nimekästä saksalaista ja ulkomaalaista arkkitehtia, muun muassa Walter Gropius, Max Taut, Oscar Niemeyer ja Alvar Aalto.[3] Alue rakennettiin vuosina 1956–1960.[4] Useimmat rakennuksista ovat suuria, yksilöllisesti suunniteltuja kerros- ja tornitaloja, jotka on sijoiteltu vapaasti vihreään maisemaan. Joukossa on niin lamellitaloja, pistetaloja kuin omakotitalojakin. Kokonaisuus suunniteltiin noin 3 500 asukkaalle ja rakennukset oli tarkoitettu vuokrataloiksi, mutta nykyään niissä on pääasiassa omistusasuntoja. Asuintalojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Hansaplatzin metroasema, kaksi kirkkoa, ostoskeskus, kirjasto, teatteri ja koulu. Myöhemmin lisättiin vielä Berliinin taideakatemian näyttelytila.[3] Alueella on nykyään 48 suojeltua rakennusta.[1]

Hansavierteliä.

Lähteet

  1. a b c Ortsteil: Hansaviertel (saksaksi) Berlin-Mitte (Internet Archive). Viitattu 31.7.2014.
  2. Einwohnerinnen und Einwohner am Ort der Hauptwohnung in Berlin am 31.12.2011 nach Ortsteilen und Altersgruppen (saksaksi) Amt für Statistik Berlin-Brandenburg (Internet Archive). Viitattu 31.7.2014.
  3. a b c Edelgard Abenstein & Jeannine Fiedler: Taide & Arkkitehtuuri: Berliini (suom. Pirkko Roinila), s. 362–364, 366. Tandem Verlag (h. f. ullmann) 2009. Alkuteos Kunst & Architektur Berlin.
  4. Bauten der "Interbau 57" & Hansaviertel (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi) Denkmale in Berlin: Denkmaldatenbank. Viitattu 31.7.2014.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hansaviertel Wikimedia Commonsissa
Alvar Aallon tuotanto
Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929

Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko

1930–1945

Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat

1946–1959

Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré

1960–1969

Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen

1970–1991

Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto