Ikonografinen eksegeesi

Ikonografinen eksegeesi on eksegetiikan eli raamatuntutkimuksen menetelmä, joka ottaa tekstin tutkimuksessa huomioon muinaisen Lähi-idän arkeologisen kuva-aineiston. Kuvien avulla voidaan saada uutta tietoa arkielämän asioista, kuten pukeutumisesta, asumisesta ja sodankäynnin välineistä. Toisaalta ne voivat antaa tietoa myös symbolisesta ulottuvuudesta, kuten maailmankuvasta, kuninkuuteen liittyvistä käsityksistä ja jumaliin liitettävistä piirteistä.[1] 

Ikonografinen tutkimus ei ole eksegetiikan oma menetelmä, vaan se on omaksuttu raamatuntutkimuksen pariin taidehistorian puolelta. Etenkin arkeologia on merkittävä aisapari ikonografiselle eksegeesille, sillä muinaisen Lähi-idän kuvallinen aineisto tunnetaan meidän aikanamme nimenomaan arkeologisten löytöjen kautta. Muinaisia kuvia tutkittaessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota kuvien löytökontekstiin, ajoitukseen ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Muita ikonografisen eksegetiikan aputieteitä ovat muun muassa kuvataide, hermeneutiikka, kulttuuriantropologia ja historia.

Ikonografisen eksegeesiä ei tule sekoittaa reseptiohistorialliseen lähestymistapaan. Ikonografinen eksegeesi tutkii visuaalista kulttuuria, joka vaikutti ennen tai samanaikaisesti Raamatun tekstien synty- ja kehitysprosessin kanssa. Reseptiohistoriallinen lähestymistapa on sen sijaan kiinnostunut siitä, kuinka Raamatun tekstit ovat vaikuttaneet niitä myöhäisempään kulttuuriin: maalaustaiteeseen, musiikkiin, yhteiskunnallisiin aatteisiin ja niin edelleen.

Historiaa

1800-luvun uusien arkeologisten löytöjen myötä eurooppalaiset museot kartuttivat kokoelmiaan, mikä sai sekä tutkijat että alasta kiinnostuneet maallikot innostumaan muinaisen maailman taiteesta. Varhaiset tulkitsijat tosin tekivät merkittävän virheoletuksen muinaisesta kuvamateriaalista. He nimittäin ajattelivat, että muinainen taide kuvasi Raamatun tapahtumia ja henkilöitä samalla tavoin kuin myöhempi raamatullinen taide (esimerkiksi Da Vincin Viimeinen ehtoollinen, Michelangelon maalaukset Sikstiiniläiskappelissa). Kuvallinen kulttuuri nähtiin siis tekstille alisteisena. 1900-luvulle tultaessa tutkijoiden varovaisuus tulkinnoissa alkoi kuitenkin lisääntyä ja kuvia pyrittiin tulkitsemaan niiden omasta kontekstista käsin eikä lähtökohtaisesti Raamatun tekstien perusteella. Muinaisen Lähi-idän visuaalisen kulttuurin tulkinta Raamatun tekstimateriaalin rinnalla lähti selkeään nousuun 1970-luvulla.[2] Merkittävä osuus tässä on ollut Othmar Keelillä, joka nosti ikonografisen eksegeesin raamatuntutkijoiden tietoisuuteen ja sai työlleen useita seuraajia, joista toisinaan käytetään tutkimuskirjallisuudessa nimeä ”Fribourgin koulukunta". Kyseessä ei ole selkeärajainen yhteisö, vaan pikemminkin epävirallinen yläkäsite Keelin ja hänen opiskelijoidensa tekemälle tutkimukselle. Lukuisissa tutkimuksissaan Keel on vertaillut Raamatun tekstiaineistoa ja sitä ympäröivää muinaista maailmaa.[3] Hänen oppilaansa Thomas Staubli, Silvia Schroer , Urs Winter ja Christoph Uehlinger ovat omalta osaltaan jatkaneet Keelin viitoittamalla tiellä ja antaneet siten merkittävän panoksen ikonografisen eksegeesin kehitykselle.

Lähteet

  1. ↑ Keel, Othmar: ”Iconography and the Bible”. Anchor Bible Dictionary 6 (Ed. David Noel Freedman), 1992. New York: Doubleday.
  2. ↑ LeMon, Joel M.: ”Iconographic Approaches: The Iconic Structure of Psalm 17”. Method Matters: Essays on the Interpretation of the Hebrew Bible in Honor of David L. Petersen. (Eds. Joel M. LeMon & Kent H. Richards), 2009. SBLRBS 56. Atlanta: Society of Biblical Literature.
  3. ↑ de Hulster, Izaak: Illuminating Images. An Iconographic Method of Old Testament Exegesis with Three Case Studies from Third Isaiah., s. 23; 117-118. Utrecht, 2007.

Aiheesta muualla

  • Sandell, Markku: Osa Raamatusta on käännösvirheitä ja kulttuurisia tulkintoja – "Pyhän tekstin muuttuminen on välttämätöntä, koska sen täytyy olla relevanttia omalle ajalleen" Yle Uutiset. 30.5.2019. Viitattu 30.5.2019.

Kirjallisuutta

  • BONFIGLIO, RYAN P., Reading Images, Seeing Texts. Towards a Visual Hermeneutics for Biblical Studies. Orbis Biblicus et Orientalis 280. Academic Press Fribourg; Vandenhoeck & Ruprecht Göttingen, 2016.
  • DE HULSTER, IZAAK, Iconographic Exegesis and Third Isaiah. FAT II/36. Tübingen: Mohr Siebeck, 2009.
  • DE HULSTER, IZAAK J. & SAARI, SANNA, ”Amulettien siivekkäät olennot – ja kuinka israelilainen profeetta kääntää muinaisen magian päälaelleen”. Raamattu ja magia. Eds. Kirsi Valkama, Hanne von Weissenberg & Nina Nikki. Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja 110. Helsinki: Nord Print, 2016.
  • DE HULSTER, IZAAK J. & STRAWN, BRENT A. & BONFIGLIO, RYAN P. (eds.), Iconographic Exegesis of the Hebrew Bible / Old Testament. An Introduction to Its Method and Practice. Göttingen / Bristol: Vandenhoeck & Ruprecht, 2015.
  • KEEL, OTHMAR, The Symbolism of the Biblical World. Ancient Near eastern Iconography and the Book of Psalms. Translated by Timothy J. Hallett (German original: Die Welt der altorientalischen Bildsymbolik und das Alte Testament: am Beispiel der Psalmen. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht, 1996 [5th German edition]). Winona Lake, IN: Eisenbrauns, 1997.
  • KEEL, OTHMAR & UEHLINGER, CHRISTOPH, Gods, Goddesses and Images of God in Ancient Israel. Translated by Thomas H. Trapp (German original: Göttinnen, Götter und Gottessymbole. Neue Erkenntnisse zur Religionsgeschichte Kanaans und Israels aufgrund bislang unerschlossener ikonographischer Quellen. Fribourg: Bibel + Orient Museum). Minneapolis: Fortress Press, 2012 [7th edition; orig. 1992/1998].
  • KLINGBEIL, MARTIN, Yahweh Fighting from Heaven: God as Warrior and as God of Heaven in the Hebrew Psalter and Ancient Near Eastern Iconography. Orbis Biblicus et Orientalis 169. Fribourg/Göttingen: University Press/Vandehoeck & Ruprecht, 1999.
  • LEMON, JOEL M. Yahweh’s Winged Form in the Psalms: Exploring Congruent Iconography and Texts. Orbis Biblicus et Orientalis 242. Fribourg/Göttingen: University Press/Vandehoeck & Ruprecht, 2010.
  • LEMON, JOEL M., ”Iconographic Approaches: The Iconic Structure of Psalm 17”. Method Matters: Essays on the Interpretation of the Hebrew Bible in Honor of David L. Petersen. Eds. Joel M. LeMon & Kent H. Richards. SBLRBS 56. Atlanta: Society of Biblical Literature, 143-68; 2009.
  • STRAWN, BRENT A., What is Stronger than a Lion? Leonine Image and Metaphor in the Hebrew Bible and the Ancient Near East. Orbis Biblicus et Orientalis 212. Fribourg/Göttingen: University Press/Vandehoeck & Ruprecht, 2005.
  • WEISSENRIEDER, ANNETTE & WENDT, FRIEDERIKE & VON GEMÜNDEN, PETRA (eds.), Picturing the New Testament. Wissenschaftliche Untersuchungen zum Neuen Testament. 2. Reihe, 193. Tübingen: Mohr Siebeck, 2005.