Ilmari Rytkönen

Ilmari Rytkönen Nietjärvellä syyskuussa 1944.

Ilmari Elis Rytkönen (15. kesäkuuta 1900 Hämeenlinna – 30. joulukuuta 1957)[1] oli suomalainen upseeri.

Elämäkerta

Perhetausta

Rytkösen vanhemmat olivat kirjakauppias Enok Rytkönen ja Elin Leontine o.s. Wendelin.[1] Hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 Rytkönen vaelsi Hämeenlinnasta muutaman muun Hämeenlinnan lyseon abiturientin kanssa Hattulan ja Kalvolan metsien kautta valkoisten puolelle Kuorevedelle. Hän osallistui Hans Kalmin joukoissa taisteluihin ensin Vilppulassa ja Lempäälässä, sitten Savossa ja Lahden seudulla.[2]

Heimosodat

Sodan jälkeisenä keväänä Rytkönen valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja ehti syksyllä aloittaa opiskelut Kauppakorkeakoulussa, mutta lähti jo tammikuussa 1919 joukkueenjohtajana Pohjan poikien mukana Viron vapaussotaan. Pajun taistelussa 31.1. Rytkönen haavoittui vakavasti vihollisen konekivääritulesta. Kesäkuussa hän kuitenkin jo osallistui komppanianpäällikkönä eversti Aarne Sihvon johtamaan Aunuksen retkeen.[2]

Opinnot

Palattuaan Rytkönen kävi Kadettikoulun ja valmistui 1924 kurssinsa priimuksena.[2][3] Nuori vänrikki astui palvelukseen Pioneeripataljoonaan. Rytkönen suoritti luutnantti-, kapteeni- ja komentajakurssit Suojeluskuntien päällystökoulussa. Vuosina 1927–1929 hän toimi opetusupseerina Kadettikoulussa ja suoritti 1934–1936 Sotakorkeakoulun yleisen linjan saaden 1937 yleisesikuntaupseerin arvon. Sotaa edeltävät vuodet 1938–1939 Rytkönen johti Pioneerikoulua.[2]

Toinen maailmansota

Talvisodan puhjettua Rytkönen toimi osan ajasta toimistoesiupseerina puolustusministeriössä, mutta myös IV armeijakunnan pioneerikomentajana Laatokan rintamalla.[2]

Jatkosodan alussa syksyllä 1941 Rytkönen ylennettiin everstiluutnantiksi. Aluksi hän toimi Sallassa Saksan XXXVI armeijakunnan yhteysupseerina. Vuodet 1942–1943 Rytkönen oli esikuntapäällikkönä sotatalousesikunnassa. 1943–1944 hän oli taisteluosasto Rytkösen komentajana Syvärillä. Kesällä 1944 Rytkönen johti hämäläisen 5. divisioonan Jalkaväkirykmentti 44:ää. Vihollinen onnistuttiin pysäyttämään Pitkärannan ja Nietjärven suunnalla käydyissä kovissa taisteluissa.[4] Lapin sodassa Rytkönen oli pataljoonankomentajana.[2]

Sodan jälkeen

Sodan päätyttyä Rytkönen toimi Kemin sotilaspiirin komentajana vuodet 1946–1947, kunnes erosi armeijan palveluksesta.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Kadettiupseerit 1920–1985. Kadettikunta r.y., Upseeriliitto r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.
  2. ↑ a b c d e f g A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1958 heinäkuu N:o 1 (27) – Ilmari Elis Rytkönen In memoriam A.J.Europaeuksen jälkeläisten yhdistys r.y.. Viitattu 11.9.2010. (suomeksi)
  3. ↑ Kadettikunta ry – Kadettikurssien priimukset, kadettivääpelit ja kadettipursimiehet sekä kunniamiekan saaneet Kadettikunta r.y.. Viitattu 11.9.2010. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  4. ↑ http://www.hs.fi/artikkeli/Aunuksen+rintama+kesti+Nietj%C3%A4rvell%C3%A4/1076153249381