Itävalta yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Sija                   Yhteensä
84. 0 1 3 4

Itävalta on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jollaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Se on saanut MM-kilpailuissa yhteensä neljä mitalia.

Itävallan ensimmäinen MM-kilpailuissa pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon yltänyt urheilija oli Helsingissä 1983 kahdeksanneksi 5 000 metrin juoksussa sijoittunut Dietmar Millonig. Seitsemänneksi sijoittui Roomassa 1987 kuulantyöntäjä Klaus Bodenmüller ja Tokiossa 1991 seiväshyppääjä Hermann Fehringer, ja he olivat vuoteen 2019 saakka menestyneimmät itävaltalaiset miesurheilijat yleisurheilun MM-kilpailuissa. Tokiossa seitsemänneksi sijoittui myös Bulgariasta muuttanut pituushyppääjä Ljudmila Ninova.

Itävallan ensimmäinen MM-mitalisti oli Stuttgartissa 1993 pronssia korkeushypyssä saavuttanut Sigrid Kirchmann. Samoissa kisoissa kuudenneksi sijoittuivat 1 500 metrin juoksussa Theresia Kiesl ja pituushypyssä Ljudmila Ninova. Kaksissa seuraavissa kisoissa Itävalta jäi vaille pistesijoituksia. Sevillassa 1999 seitsemänneksi sijoittuivat Stephanie Graf 800 metrin juoksussa ja Ukrainaa aiemmin edustanut Valentina Fedjušina kuulantyönnössä. Edmontonissa 2001 Graf saavutti hopeaa 800 metrillä. Berliinissä 2009 kiekonheitossa kahdeksanneksi sijoittui Gerhard Mayer. Lontoossa 2017 seitsenottelussa kuudenneksi sijoittui Ivona Dadic. Dohassa 2019 kiekonheittäjä Lukas Weißhaidinger ja seitsenottelija Verena Preiner saavuttivat pronssia. Budapestissä 2023 keihäänheittäjä Victoria Hudson sijoittui viidenneksi ja kiekonheittäjä Lukas Weißhaidinger seitsemänneksi.

Itävallan MM-mitalit kisoittain

Kisavuosi ja -paikka Miehet Naiset Yhteensä
Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1983 Helsinki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1987 Rooma 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1991 Tokio 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1993 Stuttgart 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 29.
1995 Göteborg 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1997 Ateena 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1999 Sevilla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2001 Edmonton 0 0 0 0 1 0 0 1 0 1 30.
2003 Pariisi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2005 Helsinki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2007 Osaka 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2009 Berliini 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2011 Daegu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2013 Moskova 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2015 Peking 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2017 Lontoo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2019 Doha 0 0 1 0 0 1 0 0 2 2 30.
2022 Eugene 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2023 Budapest 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Yhteensä 0 0 1 0 1 2 0 1 3 4 84.

Itävallan MM-mitaliurheilijat

Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet
Stephanie Graf 0 1 0 1 2001
Sigrid Kirchmann 0 0 1 1 1993
Verena Preiner 0 0 1 1 2019
Lukas Weißhaidinger 0 0 1 1 2019

Lähteet

  • Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005. IAAF, 2005.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2006. Minerva Kustannus Oy, 2006.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2008. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-156-5.
  • Itävalta Berliinin MM-kilpailuissa 2009 IAAF. Arkistoitu 17.9.2009. Viitattu 28.8.2009. (englanniksi)
  • Itävalta Daegun MM-kilpailuissa 2011 IAAF. Viitattu 18.9.2011. (englanniksi)
  • Itävalta Moskovan MM-kilpailuissa 2013 IAAF. Viitattu 19.8.2013. (englanniksi)
  • Itävalta Pekingin MM-kilpailuissa 2015 IAAF. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  • Itävalta Lontoon MM-kilpailuissa 2017 IAAF. Viitattu 19.9.2017. (englanniksi)
  • Itävalta Dohan MM-kilpailuissa 2019 IAAF. Viitattu 10.10.2019. (englanniksi)
  • Itävalta Eugenen MM-kilpailuissa 2022 World Athletics. Viitattu 31.7.2022. (englanniksi)
  • Itävalta Budapestin MM-kilpailuissa 2023 www.worldathletics.org. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)