Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991

Vuoden 1991 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 8 (24)
Isäntämaa Suomi
Kaupungit Turku, Helsinki, Tampere[1]
Ajankohta 19. huhtikuuta –
4. toukokuuta 1991
Mitalistit
Kultaa Ruotsi
Hopeaa Kanada
Pronssia Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Ottelut 40
Yleisö 310 627 (7 765 ottelua kohti)
Maalintekijä Ruotsi Mats Sundin
← 1990 1992 →
Infobox OK
Maailmanmestaruuskisojen pääareena, Typhoon eli nykyinen Gatorade Center.

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 pelattiin Suomessa 19. huhtikuuta – 4. toukokuuta 1991 Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Turnauksen pääareena oli Turun Typhoon. Turnaus oli 55. maailmanmestaruuskilpailut, sekä 66. ja samalla viimeinen Euroopan-mestaruuskilpailut.

Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta[2], jotka kohtasivat toisensa kerran. Neljä parasta joukkuetta kohtasivat toisensa vielä kertaalleen. Ruotsi voitti viidennen maailmanmestaruutensa ja Neuvostoliitto 27. Euroopan-mestaruutensa. Euroopan-mestaruuskisoissa huomioon otettiin vain eurooppalaisten joukkueiden keskinäiset ottelut.

Maailmanmestaruuskilpailut olivat myös Neuvostoliiton viimeiset. Saksojen jälleenyhdistymisen myötä vuoden 1991 kisat olivat yhdistyneen Saksan ensimmäiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Suomi voitti Euroopan-mestaruuskisoissa pronssia, ja tämä olikin kotikisoihin 2022 asti Suomen aikuisten jääkiekkomaajoukkueen ainoa kotikisoista saavuttama mitali.

Turnaus tuotti Suomen jääkiekkoliitolle 20 miljoonaa markkaa voittoa.[3]

Suomi turnauksessa

Suomen joukkueeseen kuuluivat muun muassa Jari Kurri, Teppo Numminen ja vasta nousuaan kansainvälisten huippujääkiekkoilijoiden joukkoon tehnyt Teemu Selänne. Kurrin tilanne oli erikoinen: hän oli pelannut menneen kauden Milano Devilsissä, ainakin osittain siksi, että pääsisi osallistumaan Suomen kotikisoihin. Kurri oli tuolloin jo viisinkertainen Stanley Cup -voittaja Edmonton Oilersista.[4]

Suomessa kisoista muistetaan alkusarjassa pelattu Suomen ja Ruotsin välinen ottelu. Ruotsi teki ensimmäisen maalin, mutta toisen erän jälkeen Suomi johti numeroin 4–2. Suomen viides maalikin oli kolmannessa erässä lähellä. Viisi minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua selostamassa arveltiin, että piti tapahtua paljon, jotta Ruotsi yltäisi edes tasapeliin.[5]

52 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua Ruotsin Mats Sundin teki niin sanotulla vanhanaikaisella 4–3-kavennusmaalin kiertämällä maalin taitse ja siirtämällä kiekon maalin takakulmalta maaliin. Hetkeä myöhemmin Sundin sieppasi Suomen Ville Siréniltä karkuun päässeen kiekon ja tasoitti pelin 37 sekuntia ennen kolmannen erän loppua. Näin Ruotsi uusi vuoden 1986 maailmanmestaruuskisoissa tekemänsä kirin. Tuolloin se pudotti Suomen mitaleilta Anders Carlssonin viimeisellä minuutilla tekemällä tasoitusmaalilla.[5]

Suomen Jari Kurri totesi ottelun jälkeen, että 4–4-tasapeli tuntui samalta kuin tappio. Ruotsi eteni lopulta maailmanmestaruuteen asti. Suomi sen sijaan jäi pisteen päähän neljän joukkueen mitalisarjasta.[5]

A-sarja

Alkusarja

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE CAN USA FIN TCH SUI GER
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 7 6 1 0 41-16 13 5-5 5-3 12-2 3-0 6-2 3-1 7-3
Ruotsi 7 3 4 0 30-21 10 3-3 4-4 4-4 2-1 4-3 8-1
Kanada 7 4 1 2 24-20 9 4-3 5-3 3-4 3-0 3-2
Yhdysvallat 7 3 2 2 23-28 8 2-1 4-1 4-2 4-4
Suomen lippu Suomi 7 3 1 3 22-15 7 2-0 6-1 6-0
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 7 3 0 4 19-19 6 4-1 7-1
 Sveitsi 7 1 0 6 13-26 2 5-2
Saksa 7 0 1 6 13-40 1
19.4. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 0-2 Suomen lippu Suomi Turku
(0-0, 0-1, 0-1)
Yleisömäärä: 11 800


0-1
0-2

26:07 − Mika Nieminen
50:42 − Esa Keskinen


19.4. Kanada 4-3 Yhdysvallat Helsinki


19.4. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 3-1  Sveitsi Turku


19.4. Ruotsi 8-1 Saksa Helsinki


20.4. Kanada 3-0  Sveitsi Turku


20.4. Suomen lippu Suomi 4-4 Ruotsi Helsinki
(3-2, 1-0, 0-2)
Yleisömäärä: 8 557


Teemu Selänne − 08:57
Ville Siren − 15:51
Jari Kurri − 17:48

Jari Kurri − 20:46

0-1
1-1
2-1
3-1
3-2
4-2
4-3
4-4

06:36 − Mikael Johansson



19:42 − Mats Sundin

59:08 − Mats Sundin
59:23 − Mats Sundin


20.4. Saksa 3-7 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Turku


20.4. Yhdysvallat 4-1 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Helsinki


22.4. Kanada 3-2 Saksa Turku


22.4. Suomen lippu Suomi 0-3 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Helsinki


22.4. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 4-1  Sveitsi Turku


22.4. Ruotsi 4-4 Yhdysvallat Helsinki


23.4. Saksa 1-7 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Turku


23.4. Suomen lippu Suomi 3-5 Kanada Helsinki


23.4. Ruotsi 4-3  Sveitsi Turku


23.4. Yhdysvallat 2-12 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Helsinki


25.4. Ruotsi 2-1 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Turku


25.4.  Sveitsi 2-4 Yhdysvallat Tampere


25.4. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5-3 Kanada Turku


25.4. Suomen lippu Suomi 6-0 Saksa Tampere


26.4. Kanada 3-3 Ruotsi Turku


26.4. Saksa 4-4 Yhdysvallat Tampere


26.4. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 2-6 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Turku


26.4. Suomen lippu Suomi 6-1  Sveitsi Tampere


28.4. Suomen lippu Suomi 1-2 Yhdysvallat Turku


28.4.  Sveitsi 5-2 Saksa Tampere


28.4. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5-5 Ruotsi Turku


28.4. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 4-3 Kanada Tampere


Mitalisarja

Mitalisarjassa Kanada pelasi tasapelit sekä Ruotsin että Neuvostoliiton kanssa. Kanada voitti Yhdysvallat lukemin 9–4 tehtyään viimeisellä minuutilla kaksi alivoimamaalia Yhdysvaltain yrittäessä kavennusta kuudella kenttäpelaajalla, eli ilman maalivahtia.lähde?

Kun päätösottelu Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä alkoi, kisojen tilanne oli, että ottelun voittaja saisi maailmanmestaruuden. Jos ottelu päätyisi tasan mestaruuden voittaisikin Kanada. Ottelun ratkaisijaksi nousi pelin nuorin pelaaja, Mats Sundin, joka kymmenen minuuttia ennen ottelun varsinaisen peliajan päättymistä laukoi Ruotsin 2–1-voittomaalin ohi Andrei Trefilovin. Neuvostoliitolle mestaruus olisi vaatinut kaksi maalia, joten Neuvostoliitto ei turvautunut lopussa edes maalivahdin korvaamiseen kenttäpelaajalla, koska maa ei halunnut pelata maailmanmestaruutta ainakaan Kanadalle.[6] Tämä tappiollinen ottelu jäi Neuvostoliiton viimeiseksi maailmanmestaruuskisojen otteluksi.

joukkue Ot. V T H Maalit Pst SWE CAN URS USA
Ruotsi 3 2 1 0 13-8 5 3-3 2-1 8-4
Kanada 3 1 2 0 15-10 4 3-3 9-4
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 3 1 1 1 10-9 3 6-4
Yhdysvallat 3 0 0 3 12-23 0
30.4. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 6-4 Yhdysvallat Turku
(4-2, 2-2, 0-0)
Yleisömäärä: 8 200


30.4. Ruotsi 3-3 Kanada Turku
(0-1, 1-1, 2-1)
Yleisömäärä: 8 400


2.5. Yhdysvallat 4-8 Ruotsi Turku
(0-2, 2-4, 2-2)
Yleisömäärä: 10 200


2.5. Kanada 3-3 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Turku
(1-1, 1-2, 1-0)
Yleisömäärä: 10 600




Craven − 19:43
Macoun − 21:24


Sakic − 51:04

0-1
1-1
2-1
2-2
2-3
3-3



08:17 − Bykov


28:34 − Kamenskij
32:35 − Semak


4.5. Yhdysvallat 4-9 Kanada Turku
(1-2, 2-4, 1-3)
Yleisömäärä: 10 800



McEachern − 02:36
Wolanin − 23:58
Krygier − 31:xx
McEachern − 46:xx




02:49 − R. Courtnall
10:49 − Thomas
22:xx − Larmer
31:30 − Yawney
33:53 − Fleury
34:40 − Sakic
57:26 − Thomas
59:45 − Thomas
60:00 − Macoun


4.5. Ruotsi 2-1 Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Turku
(1-1, 0-0, 1-0)
Yleisömäärä: 10 800

Jonas Bergqvist − 02:30

Mats Sundin − 49:37

1-0
1-1
2-1


10:10 − Aleksandr Semak


Alempi loppusarja

joukkue Ot. V T H Maalit Pst FIN TCH SUI GER
Suomen lippu Suomi 10 6 1 3 35-21 13 3-2 6-2 4-2
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 10 4 0 6 28-27 8 3-4 4-1
 Sveitsi 10 2 1 7 22-38 5 3-3
Saksa 10 0 2 8 19-51 2

Alkusarjan pisteleet säilyivät alempaan loppusarjaan. Yksikään joukkue ei tippunut B-sarjaan, sillä joukkuemäärää nostettiin neljällä seuraavan vuoden kisoihin.lähde?

29.4. Saksa 2-4 Suomen lippu Suomi Turku
(1-2, 1-0, 0-2)
Yleisömäärä: 7 300


29.4.  Sveitsi 4-3 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Turku
(0-1, 2-0, 2-2)
Yleisömäärä: 5 800


1.5. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 4-1 Saksa Turku
(3-0, 0-0, 1-1)
Yleisömäärä: 6 900


1.5. Suomen lippu Suomi 6-2  Sveitsi Turku
(1-1, 1-0, 4-1)
Yleisömäärä: 10 600


3.5. Suomen lippu Suomi 3-2 Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Turku
(1-0, 2-1, 0-1)
Yleisömäärä: 10 400


3.5. Saksa 3-3  Sveitsi Turku
(0-0, 2-1, 1-2)
Yleisömäärä: 7 400


Pistepörssi

Paikka Nimi Maa Maali Syöttö Pisteet
1. Mats Sundin Ruotsi 7 5 12
2. Jari Kurri Suomen lippu Suomi 6 6 12
3. Valeri Kamenski Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 6 5 11
Teemu Selänne Suomen lippu Suomi 6 5 11
Joe Sakic Kanada 6 5 11
6. Mika Nieminen Suomen lippu Suomi 5 6 11
Jeremy Roenick Yhdysvallat 5 6 11
8. Pavel Bure Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 3 8 11
9. Christian Ruuttu Suomen lippu Suomi 7 3 10
10. Thomas Rundqvist Ruotsi 6 4 10
Danton Cole Yhdysvallat 6 4 10

[7]

Palkinnot

IIHF:n valitsemat parhaat pelaajat

Tähdistökentällinen

Euroopan-mestaruus

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE FIN TCH SUI GER
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5 4 1 0 24-11 9 5-5 3-0 6-2 3-1 7-3
Ruotsi 5 3 2 0 23-14 8 4-4 2-1 4-3 8-1
Suomen lippu Suomi 5 3 1 1 18-8 7 2-0 6-1 6-0
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 2 0 3 14-12 4 4-1 7-1
 Sveitsi 5 1 0 4 11-19 2 5-2
Saksa 5 0 0 5 7-33 0

Sijoitukset

 
MM-kisat[2]
EM-kisat
Kultaa:  Ruotsi Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Hopeaa:  Kanada Ruotsi
Pronssia:  Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto Suomen lippu Suomi
  4.  Yhdysvallat Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
  5.  Suomen lippu Suomi  Sveitsi
  6.  Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia Saksa
  7.   Sveitsi  
  8.  Saksa  



















B-sarja

B-sarjaa isännöivät Ljubljana, Bled ja Jenice.

Joukkue O V T H Maalit Pts ITA NOR FRA POL AUT YUG NED JPN
Italia 7 7 0 0 49-10 14 4-3 5-1 2-1 5-1 13-3 13-0 7-1
Norja 7 5 0 2 26-13 10 3-2 4-2 1-3 5-1 4-0 6-1
Ranska Ranska 7 5 0 2 28-18 10 4-2 3-2 4-2 9-1 5-3
Puola Puola 7 4 0 3 25-15 8 2-1 6-3 4-1 8-0
Itävalta 7 3 1 3 21-18 7 6-1 6-4 2-2
 Jugoslavia 7 2 0 5 18-36 4 3-1 5-1
Alankomaat Alankomaat 7 1 0 6 9-40 2 2-1
Japani Japani 7 0 1 6 9-35 1

Neljä parasta joukkuetta nousi A-sarjaan vuodeksi 1992 ja kaksi parasta joukkuetta suoraan karsintojen ohi vuoden 1992 olympiaturnaukseen.lähde?

C-sarja

C-sarja pelattiin Kööpenhaminassa.

Joukkue O V T H Maalit Pts DEN CHN ROM BUL GBR HUN PRK KOR BEL
Tanska 8 7 1 0 71-13 15 2-2 8-2 7-3 3-2 8-1 11-1 15-1 17-1
Kiina 8 6 1 1 44-24 13 1-3 4-3 6-5 4-3 3-2 9-1 15-5
Romania Romania 8 6 0 2 51-22 12 3-1 5-6 6-1 7-2 11-3 14-0
Bulgarian lippu Bulgaria 8 4 1 3 35-26 9 5-4 4-3 1-1 4-2 14-2
Iso-Britannia 8 4 1 3 45-25 9 3-3 7-2 7-1 11-0
Unkari 8 3 1 4 37-32 7 6-2 9-4 11-1
Pohjois-Korean lippu Pohjois-Korea 8 2 1 5 29-35 5 7-0 12-0
Etelä-Korea 8 1 0 7 19-64 2 7-2
Belgia 8 0 0 8 11-101 0

Neljä parasta joukkuetta nousi B-sarjaan kaudeksi 1992.

Katso myös

Lähteet

  • SFRp's hockey archive (englanniksi)
  • Hockeyarchives - Championnats du monde 1991 (ranskaksi)
  • Passionhockey - Championnats du monde 1991 (ranskaksi)
  • http://avlh.sweb.cz/MS-1991.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) (tšekiksi)

Viitteet

  1. https://records.finhockey.fi/historia/suomi-kiekon-merkkipaaluja
  2. a b World Championship 1990-1991 STANDINGS eliteprospects.com. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  3. mtvuutiset.fi − Calgaryn hopeahuuma haihtui 1991 MM-jäällä (23.4.2003)
  4. Suomella Kurri, Selänne, Numminen – USA tuotti silti kotikisatuskaa 1991 mtvuutiset.fi. 18.5.2017. Viitattu 6.1.2023.
  5. a b c d Kiekkopettymysten klassikko m/1991 yle.fi. Viitattu 6.1.2023.
  6. Top 100 tarinat Story #32 (en) (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://www.quanthockey.com/whc/en/seasons/1991-whc-players-stats.html

Aiheesta muualla

  • YLE Elävä arkisto: Kiekkopettymysten klassikko m/1991
  • n
  • k
  • m
1920–1939
1940–1959
1960–1979
1980–1999
2000–2019
2020–2029
Huomioitavaa
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä.
Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi.
Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
  • n
  • k
  • m
Maailmanmestaruuskilpailut
Miesten maajoukkueet
A-sarjataso
Itävalta · Kanada · Kazakstan · Latvia · Norja · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Slovakia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Valko-Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Yhdistynyt kuningaskunta · Yhdysvallat
1. divisioona (edeltäjä B-sarja)
2. divisioona (edeltäjä C-sarja)
3. divisioona (edeltäjä D-sarja)
Muut IIHF:n
maajoukkueet
Muut IIHF:n
jäsenvaltiot
IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
Naisten maajoukkueet
IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
Entiset joukkueet
Baskimaa · Böömi · Böömi ja Määri · DDR · Englanti · Euroopan yhdistelmäjoukkue · IVY · Jugoslavia · Katalonia · Neuvostoliitto · Pohjois-Amerikan alle 23-vuotiaiden yhdistelmäjoukkue · Saksan liittotasavalta · Saksojen yhdistynyt joukkue · Saint-Pierre ja Miquelon · Serbia ja Montenegro · Skotlanti · Tšekkoslovakia
Entiset
naisten maajoukkueet
Muut arvokisat
Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
Muuta