Juhannusseurat
| Osa artikkelisarjaa | ||||
| Lestadiolaisuus | ||||
|---|---|---|---|---|
 | ||||
| Henkilöitä 1800-luku
1900-luku
| ||||
| Suunnat
| ||||
| Tilaisuudet
| ||||
|
Juhannusseurat ovat juhannuksena järjestettävät seurat.
Suomen esikoislestadiolaisuudessa juhannusseurat Lahdessa ovat vuoden päätapahtuma. Seuroja pidetään perjantaista maanantaihin rukoushuoneella Launeen kaupunginosassa. Ensimmäiset juhannusseurat pidettiin Padasjoella vuonna 1918. Vuonna 1919 seurat pidettiin Lahdessa, vuonna 1920 Helsingissä ja vuonna 1921 Porissa. Vuonna 1923 valmistui rukoushuone Lahden Onnelantielle ja juhannusseurat pidettiin vuosikymmenten ajan siellä. Joutjärven kirkko oli juhannusseurojen pitopaikkana vuodesta 1975 ja Ristinkirkko vuodesta 1979. Vuonna 1996 valmistui uusi rukoushuone Launeen Tapparakadulle ja siitä lähtien esikoislestadiolaisten juhannusseurat on pidetty siellä.[1] Juhannusseurojen ohjelma sisältää saarnoja, virrenveisuuta ja yhteisiä aterioita. Seuroihin saapuu tuhansia sanankuulijoita pääasiassa Suomesta mutta myös ulkomailta (mm. Ruotsi, Norja, Yhdysvallat, Kanada, Latvia, Venäjä).
Vanhoillislestadiolaiset järjestävät juhannusseuroja viidessä leirikeskuksessa, jotka sijaitsevat Hausjärven Maitoisissa, Hankasalmella, Haapajärvellä, Siikajoella ja Rovaniemellä.
Rauhansanalaiset järjestävät juhannusseuroja Kalajoella, sekä vuorovuosin Muonion kirkonkylällä ja Ylimuoniossa. Muoniolainen juhannusseuraperinne on hyvin vanha ja seuroja pidettiin jo Juhani Raattamaan aikana Ylimuoniossa. Myöhemmin seurapaikkaa alettiin vuorotella Ylimuonion ja Muonion välillä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Ensimmäiset juhannusseurat 100 vuotta sitten. Rauhan side, 2018, nro 3, s. 23.
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
