Kustaa VI Aadolf
| Kustaa VI Aadolf | |
|---|---|
 Kustaa VI Aadolf vuonna 1962. | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 29. lokakuuta 1950 – 15. syyskuuta 1973 |
| Edeltäjä | Kustaa V |
| Seuraaja | Kaarle XVI Kustaa |
| Pääministerit |
|
| Syntynyt | 11. marraskuuta 1882 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1973 (90 vuotta) Helsingborg, Ruotsi |
| Hautapaikka | Kungliga begravningsplatsen, Solna |
| Puoliso |
|
| Lapset |
|
| Koko nimi | Oscar Fredrik Wilhelm Olaf Gustaf Adolf |
| Suku | Bernadotte |
| Isä | Kustaa V |
| Äiti | Kuningatar Viktoria |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |  |
Kustaa VI Aadolf (Gustaf VI Adolf, koko nimeltään Oscar Fredrik Wilhelm Olaf Gustaf Adolf, 11. marraskuuta 1882 – 15. syyskuuta 1973) oli Ruotsin kuningas vuosina 1950–1973. Hän oli Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian poika ja nykyisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan isoisä. Syntyessään hän oli Ruotsin ja Norjan prinssi vuoteen 1905 asti, jolloin Norja irrottautui Ruotsista.[1] Prinssiarvon lisäksi hän oli Skånen herttua.
Elämäkerta
Avioliitot
Kustaa VI Aadolf meni naimisiin 1905 Ison-Britannian prinsessa Margareetan (k. 1920) kanssa ja toisen kerran 1923 Louise Mountbattenin (k. 1965) kanssa. Margareeta oli Ison-Britannian kuningatar Viktorian lapsenlapsi. Kuninkaan toinen vaimo Lady Louise Mountbatten oli Louis Mountbattenin sisko ja Edinburghin herttua prinssi Philipin täti. Toinen avioliitto oli lapseton.
Vuonna 1905 prinssi Kustaa Aadolf ja hänen puolisonsa Margareta saivat Sofieron linnan haltuunsa, kun Oskar II antoi sen parille häälahjaksi. Margareta pystytytti linnan lähelle puutarhan, ja linna toimi pariskunnan virallisena kesänviettopaikkana aina kuningas Kustaa VI Aadolfin kuolemaan eli vuoteen 1973 asti.
Lapset
Kustaa Aadolf ja prinsessa Margareeta saivat viisi lasta:
- prinssi Kustaa Aadolf, Västerbottenin herttua, (1906–1947)
- prinssi Sigvard, Upplandin herttua (1907–2002), vuoteen 1934 prinssi ja herttua
- prinsessa Ingrid, Tanskan kuningatar, myöhemmin kuningataräiti (1910–2000), kuningas Fredrik IX:n vaimo
- prinssi Bertil, Hallandin herttua (1912–1997)
- prinssi Carl Johan, kreivi Bernadotte af Wisborg (1916–2012), vuoteen 1946 prinssi ja herttua
Eteneminen armeijassa ja nousu valtaistuimelle
Kruununprinssinä ollessaan Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hänet ylennettiin 1923 kenraalimajuriksi ja 1928 kenraaliluutnantiksi. Vuonna 1950 prinssi Gustaf Adolfista tuli kuningas 68-vuotiaana, kun hänen yli 90-vuotias isänsä, joka oli hallinnut maata yli 40 vuotta, kuoli.
Kuningas oli hyvin suosittu ruotsalaisten keskuudessa. Kuningas oli hyvin kiinnostunut arkkitehtuurista ja kasvitieteestä. Kuningas ja hänen puolisonsa tekivät kesäkuussa 1952 Suomeen virallisen valtiovierailun, joka oli aikansa suuri julkisuustapahtuma.
Kuolema
Kustaa Aadolf kuoli 1973 Helsingborgin sairaalassa leikkauksen jälkeiseen keuhkokuumeeseen. Hänen seuraajansa oli hänen lapsenlapsensa Carl Gustaf. Kustaa VI Aadolfia ei haudattu perinteen mukaan Riddarholmskyrkaniin vaan Hagan puistoon.
Muuta
Kustaa VI Aadolfin veli oli prinssi Vilhelm, arvonimeltään Södermanlandin herttua.
Kustaa VI Adolfin vaakuna ja monogrammi
 ja Skånen herttua vuodesta 1882 vuoteen 1905 |  Skånen herttua vuodesta 1907 vuoteen 1950 |  |  |
Lähteet
- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4.
Viitteet
- ↑ Gustaf VI Adolf (1882-1973) Kungahuset. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa VI Aadolf Wikimedia Commonsissa
- Elonet: Finlandia-katsaus 177 (1952): Kustaa VI Aadolfin virallinen vierailu Suomeen kesäkuussa 1952 - 1:55 elokuvan alusta
 | Edeltäjä: Kustaa V | Ruotsin kuningas 1950–1973 | Seuraaja: Kaarle XVI Kustaa |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
