Marine One
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/84/P20230915CF-0129_%2853235058739%29.jpg/380px-P20230915CF-0129_%2853235058739%29.jpg)
Marine One (suom. Merijalkaväki ykkönen) on radiokutsukoodi Yhdysvaltain merijalkaväen ilma-alukselle, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä. Yleensä koodia käytetään merijalkaväen HMX-1 -osaston VH-3D Sea King tai VH-60N White Hawk -helikoptereissa, jotka kuljettavat presidentin Valkoisesta Talosta esim. Andrewsin lentotukikohtaan. Vastaavasti merijalkaväen Yhdysvaltain varapresidenttiä kuljettava ilma-alus on Marine Two.
Historia
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/VH-3D_Marine_One_over_Washington_DC_May_2005.jpg/250px-VH-3D_Marine_One_over_Washington_DC_May_2005.jpg)
Ensimmäisen kerran helikopteria käytettiin presidentin kuljettamiseen vuonna 1957, kun Dwight D. Eisenhower lensi Bell UH-13 Siouxilla kesäkodilleen.[1] Vuonna 1958 H-13 korvattiin Sikorsky H-34:llä. Vuonna 1961 käyttöön otettiin VH-3A.
Pian helikoptereiden ottamisesta kuljetusmuodoksi merijalkaväelle annettiin tehtäväksi tutkia Valkoisen talon etelänurmikon käyttöä helikopterin laskeutumispaikkana. Tilaa oli riittävästi, joten se onnistui.[2] Vuoteen 1976 asti presidentin kuljettaminen helikopterilla oli jaettu merijalkaväen ja maavoimien kesken. Maavoimien vastaava kutsukoodi on Army One.
VH-3D otettiin käyttöön vuonna 1978 ja VH-60N vuonna 1987. Kumpaakin mallia käytetään presidentin kuljettamiseen, ja ne ovat täysin modifioituja käyttötarkoitukseensa.[3]
Nykyisten helikopterien korvaajaa on etsitty jo kauan. Monimutkaisen hankintakilpailun päätteeksi Sikorsky VH-92 Patriot valittiin nykyisten kopterien seuraajaksi.[4]
Käyttö nykyään
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ca/P20230119ES-0227_%2852663189168%29.jpg/250px-P20230119ES-0227_%2852663189168%29.jpg)
Marine One on usein vaihtoehto kalliille ja hankalille autosaattueille. Eniten sitä käytetään kuljettamaan presidentti Valkoisen talon etelänurmikolta Andrewsin lentotukikohtaan jatkolentoa Air Force Onella varten.[5] Uuden presidentin virkaanastujaisissa väistyvä presidentti lentää usein viimeisen lennon Capitolilta Andrewsiin.[6]
Turvallisuuden takia helikoptereita lentää aina useampi, jolloin yksi kuljettaa presidenttiä ja muut toimivat hämäyksenä. Helikopterit ovat varustettu ohjustentorjuntajärjestelmillä kuten soihduilla ja silpulla. Pidemmillä matkoilla Marine One kuljetetaan C-5 tai C-17 -kuljetuskoneella minne ikinä presidentti matkustaakaan. Vaikka presidentti ei tarvitsisi sitä, vähintään yksi kopteri on aina varuilla lähistöllä.[7]
Katso myös
- Air Force One
Lähteet
- ↑ Marine One – The President Doesn’t Just Have An Airplane - Helimart web.archive.org. 12.5.2014. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ Leatherneck Magazine - February 2009 - Features (Page 20) web.archive.org. 29.3.2009. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ AIR International: VH-71 officially dead web.archive.org. 29.9.2015. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ Sikorsky wins $1.2 billion contract to build Marine One helicopters - The Washington Post web.archive.org. 9.5.2014. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ Marine One | George W. Bush Library www.georgewbushlibrary.gov. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ Oriana Pawlyk: Air Force One Set to Drop Trump Off One Last Time Military.com. 19.1.2021. Viitattu 1.5.2023. (englanniksi)
- ↑ VH-3D (Sikorsky S-61) Marine One Helicopter | Naval Helicopter Association Historical Society nhahistoricalsociety.org. Viitattu 1.5.2023. (englanniksi)
![Käännös suomeksi](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Translation_Latin_Alphabet.svg/60px-Translation_Latin_Alphabet.svg.png)
Alkuperäinen artikkeli: en:Marine One