Matti Järvinen (keihäänheittäjä)

Matti Järvinen
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa
Matti Järvinen 1930-luvun Suomi–Ruotsi-maaottelussa
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1909
Tampere
Kuollut22. heinäkuuta 1985 (76 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Uran tiedot
Laji keihäänheitto
Seura Tampereen Pyrintö
Viipurin Urheilijat
Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijat
Helsingin Kisa-Veikot
Keravan Urheilijat
Saavutukset
Voitot olympiakulta 1932
Ennätykset useita maailmanennätyksiä
[ Muokkaa Wikidatassa ] Näytä Wikidatasta tulevat arvot
Infobox OK
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Los Angeles 1932 keihäänheitto
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Torino 1934 keihäänheitto
Kultaa Kultaa Pariisi 1938 keihäänheitto

Matti Henrikki Järvinen (18. helmikuuta 1909 Tampere – 22. heinäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä. Hän voitti kultaa 1932 olympialaisissa ja paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa.

Elämä ja ura

Matti Järvisen isä oli Verner "Isä" Järvinen, antiikin tyylin kiekonheiton olympiavoittaja välikisoista 1906. Hänen veljensä Kalle (1903–1941) oli aikanaan Suomen paras kuulantyöntäjä ja Akilles (1905–1943) kymmenottelun maailmanennätysmies ja olympiakisojen 1928 ja 1932 hopeamitalisti. Yrjö Järvinen kuului samaan veljessarjaan ja hän voitti pronssia keihäänheitossa Kalevan Kisoissa vuonna 1924.

Järvinen voitti Los Angelesissa 1932 olympiakultaa.[1] Berliinin olympialaisissa 1936 Järvinen sijoittui viidenneksi.

Järvinen voitti Euroopan mestaruuden vuosina 1934 ja 1938.[2]

Järvinen paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin – paras tulos oli 77,23 metriä. Hän ylitti 70 metrin rajan ensimmäisenä suomalaisena keihäänheittäjänä ja toisena koko maailmassa.[2]

Suomenmestaruuksia Järvinen voitti kahdeksan. Suomea hän edusti maaotteluissa 15 kertaa.[2]

Seuratasolla Järvinen, joka tunnettiin lempinimellä ”Maailman Matti”, edusti Tampereen Pyrintöä, Viipurin Urheilijoita, Kerkkoon Nuorisoseuran Urheilijoita, Helsingin Kisa-Veikkoja ja Keravan Urheilijoita.[3][4]

Jatkosodan aikana jo uransa lopetettuaan Matti Järvinen oli mukana Urho Kekkosen johtamassa ryhmässä, joka osallistui elokuussa 1942 Berliinin olympiastadionilla järjestettyihin kansainvälisiin akselivaltojen edustajien yleisurheilukilpailuihin.[5]

Urheilu-uransa jälkeen Järvinen toimi Otaniemen Urheilusäätiön toiminnanjohtajana ja sai talousneuvoksen arvonimen.

Porin stadionin pääsisäänkäynnin edustalla on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema Matti Järvisen patsas, joka paljastettiin vuonna 1966. Se kuvaa hänen kultamitaliheittoaan Los Angelesin olympialaisissa.[6]

Maailmanennätykset[2]

Matti Järvisestä julkaistiin postimerkki uran jälkeen vuonna 1945.
Tulos Päivämäärä Heittopaikka
71,57 8. elokuuta 1930 Viipuri
71,70 17. elokuuta 1930 Tampere
71,88 31. elokuuta 1930 Vaasa
72,93 14. syyskuuta 1930 Viipuri
74,02 27. kesäkuuta 1932 Turku
74,28 25. toukokuuta 1933 Mikkeli
74,61 7. kesäkuuta 1933 Vaasa
76,10 15. kesäkuuta 1933 Helsinki
76,66 7. syyskuuta 1934 Torino
77,23 18. kesäkuuta 1936 Helsinki

Lähteet

  • Matti Järvinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet

  1. ↑ Raevuori, Antero: Järviset – Legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, s. 153. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2009. ISBN 978-952-5767-18-6.
  2. ↑ a b c d Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto, 2006. ISBN 951-98952-2-1.
  3. ↑ Torro, Mikko: SUL 100 vuotta - Matti Järvinen (arkistoitu versio) Suomen Urheiluliitto. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.4.2023.
  4. ↑ Tilastopaja
  5. ↑ Veikko Huuska: Mitä Kekkonen oikein touhusi vuonna 1942 Saksassa? Uuden Suomen blogi - Veikko Huuska. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 19.1.2016.
  6. ↑ Tällä hepulla ei keihäs kädessä pysy 13.12.2013. Porilaine. Viitattu 12.6.2015.

Kirjallisuutta

  • Antero Raevuori, Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe, Revontuli, 2009.
  • Matti Järvinen, Tieni keihäänheiton maailmanmestaruuteen, WSOY, 1934.

Aiheesta muualla

  • Ylen Elävä arkisto – Matti Järvinen radiohaastattelussa
  • Ylen Elävä arkisto – Los Angelesin olympialaisten kärkikolmikko haastattelussa vuonna 1932
  • Veli-Matti Autio: Järvinen, Matti (1909–1985) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 22.4.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Torro, Mikko: SUL 100 vuotta – Matti Järvinen (arkistoitu versio (archive.is)) 18.11.2006. Suomen Urheiluliitto ry. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 10.3.2017.


  • n
  • k
  • m
Miesten keihäänheiton olympiavoittajat
Miesten keihäänheiton Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
53,09 Hannes Karlsson Tampere 1904 Tulos esiintyi Suomen Urheilulehden ensimmäisessä ”rekordiluettelossa” 1904. Ennätysluettelo uusittiin myöhemmin kokonaan.
49,77 Väinö Siikaniemi Helsinki 1907
50,40 Urho Aaltonen Helsinki 1908
54,79 Urho Aaltonen Tampere 1910
55,47 Urho Aaltonen Tampere 1911
(61,00 Julius Saaristo Tukholma, Ruotsi 1912) Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen
61,64 Urho Peltonen Kotka 1914
62,58 Jonni Myyrä Tampere 2.8.1914 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
(63,29 Jonni Myyrä Malmö, Ruotsi 5.7.1914) ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi eikä ulkomailla tehtynä SE:ksi
64,35 Urho Peltonen Helsinki 1916 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
65,55 Jonni Myyrä Savitaipale 13.7.1919 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi
66,10 Jonni Myyrä Tukholma, Ruotsi 25.8.1919 Maailmanennätys
69,88 Eino Penttilä Viipuri 8.10.1927 Maailmanennätys
70,02 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 1930
70,23 Matti Järvinen Turku 1930
72,38 Matti Järvinen Tukholma, Ruotsi 28.7.1930 ME:tä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi. Sen sijaan ennen Järvisen seuraavaa SE:tä hän heitti kolme tätä tulosta huonompaa tulosta, jotka kaikki hyväksyttiin ME:ksi, mutta eivät siis olleet Suomen ennätyksiä.
72,93 Matti Järvinen Viipuri 14.9.1930 Maailmanennätys
74,02 Matti Järvinen Turku 27.6.1932 Maailmanennätys
74,28 Matti Järvinen Mikkeli 25.5.1933 Maailmanennätys
74,61 Matti Järvinen Vaasa 7.6.1933 Maailmanennätys
76,10 Matti Järvinen Helsinki 15.6.1933 Maailmanennätys
76,66 Matti Järvinen Torino, Italia 7.9.1934 Maailmanennätys
77,23 Matti Järvinen Helsinki 18.6.1936 Maailmanennätys
77,87 Yrjö Nikkanen Karhula 25.8.1938 Maailmanennätys
78,70 Yrjö Nikkanen Kotka 16.10.1938 Maailmanennätys
78,98 Toivo Hyytiäinen Helsinki 27.5.1954
79,60 Soini Nikkinen Tampere 17.10.1954
79,64 Soini Nikkinen Tampere 1955
83,56 Soini Nikkinen Kuhmoinen 24.6.1956 Maailmanennätys
84,23 Pauli Nevala Vaasa 1.9.1961
86,33 Pauli Nevala Helsinki 16.7.1963
88,14 Jorma Kinnunen Hyvinkää 8.7.1965
88,58 Jorma Kinnunen México, Meksiko 16.10.1968
92,70 Jorma Kinnunen Tampere 18.6.1969 Maailmanennätys
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 6.6.1973
93,90 Hannu Siitonen Helsinki 30.7.1973

Uusi keihäsmalli 1986

Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä Huomautuksia
81,72 Seppo Räty Parkano 11.5.1986
82,32 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987
83,54 Seppo Räty Rooma, Italia 30.8.1987 Samassa kilpailussa kuin edellinen
85,18 Tapio Korjus Øyestad, Norja 16.6.1988
86,50 Tapio Korjus Lahti 25.8.1988
86,92 Seppo Räty Oulu 5.8.1990
(91,98 Seppo Räty Shizuoka, Japani 6.5.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
(96,96 Seppo Räty Punkalaidun 2.6.1991 Maailmanennätys. Tulos pyyhittiin myöhemmin tilastoista kun keihäsmalli ("rypyläkeihäs") jolla ennätys oli heitetty kiellettiin.
87,02 Juha Laukkanen Saint-Denis, Ranska 5.6.1992
88,22 Juha Laukkanen Kuortane 21.6.1992
90,60 Seppo Räty Nurmijärvi 20.7.1992
90,88 Aki Parviainen Tartto 11.6.1998
93,09 Aki Parviainen Kuortane 26.6.1999
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
  • Arponen, Antti O.; Hakuli, Seppo: Sankari vai konna. Suomen urheilumuseosäätiö, 2001. ISBN 951-97773-6-9.
  • Hannus, Matti: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Saksa
  • Suomi (KANTO)
Henkilöt
  • World Athletics
  • Kansallisbiografia
  • Tilastopaja 🔒
  • Biografiasampo