Memorial (järjestö)
| Memorial | |
|---|---|
 Memorialin tunnus | |
| Perustettu | 28. tammikuuta 1989 |
| Tyyppi | Kansalaisjärjestö |
| Toimiala | Totalitarismin historia, ihmisoikeudet |
| Päämaja |  Moskova, Venäjä |
| Puheenjohtaja | Arseni Roginski |
 Nobelin rauhanpalkinto (2022) | |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Memorial (ven. Мемориал) on venäläinen ihmisoikeusjärjestö, joka toimii useissa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneissä valtioissa. Se tutkii ja julkaisee Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksia, mutta on merkittävällä tavalla keskittynyt myös Itsenäisten valtioiden yhteisön valtioiden ihmisoikeustilanteeseen.[1]
Järjestö on mm. rakentanut Internetiin tietopankin, joka sisältää yli kolmen miljoonan poliittisten vainojen uhreiksi joutuneen ihmisen tiedot[2].
Järjestö perustettiin vuonna 1989[3]. Sen perustajiin kuului Nobelin rauhanpalkinnon saanut ydinfyysikko Andrei Saharov.[3]
Memorialia on pidetty Venäjän vanhimpana ja kansainvälisesti arvostetuimpana ihmisoikeusjärjestönä[4].
Vastatoimia
Useita järjestön piirissä toimineita henkilöitä on murhattu, kuuluisimpana Natalia Estemirova. Järjestön johtaja Oleg Orlov on syyttänyt Estemirovan murhasta Tšetšenian presidenttiä Ramzan Kadyrovia, joka puolestaan on ilmoittanut nostavansa kunnianloukkaussyytteen Orlovia vastaan. Memorial keskeytti kesällä 2009 vajaaksi puoleksi vuodeksi toimintansa Tšetšeniassa, koska työ siellä oli käynyt liian vaaralliseksi.[5] Estemirovan seuraaja Ojub Titijev tuomittiin maaliskuussa 2019 huumerikoksesta neljäksi vuodeksi vankeuteen. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät tuomiota poliittisena.[6] Memorialin Karjalan-osaston johtajaa Juri Dmitrijeviä syytetään seksuaalisesta väkivallasta tämän adoptoitua tytärtä kohtaan.[7] Dmitrijeviin kohdistettujen poliittisesti motivoitujen syytteiden ja hänen vangitsemisensa myötä Karjalan Memorialin toiminta on lakannut[2].
Memorialin johtaja Oleg Orlov on ollut Venäjän aloittaman Ukrainan hyökkäyssodan äänekäs kriitikko[8]. Orlovia syytetään oikeudessa Venäjän asevoimien kritisoimisesta, josta voi saada viiden vuoden vankeustuomion[8].
Palkintoja
Memorial sai vuoden 2009 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon. Vuosittain jaettavan palkinnon myöntää Euroopan parlamentti tukeakseen mielipiteenvapautta ja ihmisoikeustyötä.[9] Palkinto luovutettiin Memorialille 16. joulukuuta 2009, ja samana päivänä järjestö ilmoitti aloittavansa uudelleen toiminnan Tšetšeniassa yhteistyössä muiden järjestöjen, muun muassa Amnesty Internationalin kanssa.[10] Vuonna 2022 järjestö oli yksi Nobelin rauhanpalkituista.[11][12]
Lakkauttaminen ja toiminnan jatko
Lokakuussa 2014 järjestön puheenjohtaja kertoi, että Venäjän oikeusministeriö on aloittanut oikeusprosessin järjestön lakkauttamiseksi Venäjällä. Memorialin mukaan lakkautusuhka johtuu järjestön organisaatiorakenteesta. Järjestön puheenjohtaja piti syytteitä absurdeina.[13][14]
Marraskuussa 2021 alkoi oikeudenkäynti, jossa järjestöä syytettiin hallinnollisista rikkeistä.[2] Politiikassa toimiva ja ulkomailta varoja vastaanottava järjestö on rekisteröitynyt Venäjän lain mukaisesti ”ulkomaiseksi agentiksi”.[15] Syyttäjän mukaan kaikkia järjestön materiaaleja ei oltu merkitty agenttistatuksesta kertovalla tiedolla[2].
Vuoden 2021 lopulla Venäjän korkein oikeus määräsi järjestön lakkautettavaksi.[3]
Järjestön aktivit kertoivat kuitenkin jatkavansa toimintaa tärkeäksi kokemansa aihepiirin parissa. Tämä todettiin järjestön puheenjohtajan Jan Ratšinskin (ven. Ян Рачинский) sanoin: "Kukaan ei aio antaa periksi".[12]
Lähteet
- ↑ Memorial, about us. Arkistoitu 29.7.2009. Viitattu 16.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Jeskanen, Jenni: Mitättömät rikkeet uhkaavat tuhota mittavan työn Stalinin vainojen taltioimiseksi: Oikeudenkäynti Memorial-järjestön lakkauttamisesta alkaa tänään Helsingin Sanomat. 25.11.2021. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ a b c Aholainen, Saara: Venäjän korkein oikeus määräsi ihmisoikeusjärjestö Memorialin lakkautettavaksi Helsingin Sanomat. 28.12.2021. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Pennanen, Veera: Venäjä lakkauttaa Memorial-ihmisoikeusjärjestön toiminnan Yle Uutiset. 28.12.2021. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Ihmisoikeusjärjestö lopettaa Tshetsheniassa – työ liian vaarallista 18.7.2009. Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2009.
- ↑ Ihmisoikeusjärjestö Memorialin johtaja sai pitkän tuomion. Helsingin Sanomat 19.3.2019 s. A 23
- ↑ Mikkonen, Erkka: Syyttäjä vaatii Stalinin joukkohaudat paljastaneelle karjalaistutkijalle 15 vuoden vankeusrangaistusta Yle Uutiset. 7.7.2020. Viitattu 7.7.2020.
- ↑ a b Venäjällä alkoi oikeudenkäynti Memorial-järjestön johtajaa vastaan Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 8.6.2023.
- ↑ Saharov-palkinto venäläiselle Memorial-järjestölle Yle Uutiset. 22.10.2009. Viitattu 22.10.2009.
- ↑ Memorial, International Human Rights Groups Return to Chechnya. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Sari Taussi,Eelis Bjurström,Elsa Osipova: Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski ja ihmisoikeusjärjestöt Ukrainasta ja Venäjältä saivat Nobelin rauhanpalkinnon 7.10.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.10.2022.
- ↑ a b The Nobel Peace Prize 2022 7.10.2022. The Nobel Foundation. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Venäjä lakkauttamassa Memorial-ihmisoikeusjärjestöä Savon Sanomat. 11.10.2014. Keskisuomalainen. Viitattu 19.3.2022.
- ↑ Rainsford, Sarah: Russian Soviet-era remembrance group Memorial risks closure BBC News. 30.10.2014. BBC News. Viitattu 2.11.2014. (englanniksi)
- ↑ Toivonen, Terhi: Venäjä haluaa kieltää tunnetun ihmisoikeusjärjestön Yle Uutiset. 11.10.2014. Viitattu 2.11.2014.
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
