Punamölyapina
| Punamölyapina | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Hämähäkkiapinat Atelidae |
| Suku: | Mölyapinat Alouatta |
| Laji: | seniculus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alouatta seniculus | |
 Punamölyapinan levinneisyys | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Punamölyapina (Alouatta seniculus) on yksi Etelä-Amerikan suurimmista apinoista. Punamölyapinat ovat kovaäänisiä, ja niiden huuto kuulostaa enemmän ison kissapedon karjunnalta kuin muiden kädellisten ääntelyltä. Punamölyapinan huuto on yleensä pitkää, käheähköä ja korkeudeltaan vaihtelevaa.
Punamölyapinan pituus on 65–76 cm ja paino 4,4–6,5 kg. Yleensä koiras on isompi kuin naaras.
Punamölyapinaa tavataan alankojen sademetsistä, kuivista metsistä, Andien pilvimetsistä, Kolumbian itäisten tasankojen galleriametsistä, mangrovesoilta ja várzea-metsistä. Kolumbian lisäksi elinalue ulottuu Brasilian Amazonasiin, Ecuadoriin, Peruun, Venezuelaan ja Trinidadin saarelle.[1]
Ravinto
Punamölyapina syö enimmäkseen lehtiä. Myös pähkinät, siemenet, pikkueläimet ja hedelmät ovat sen ravintoa.
Lähteet
- ↑ a b Link, A., Palacios, E., Cortés-Ortiz, L., Stevenson, P.R., Cornejo, F.M., Mittermeier, R.A., Shanee, S., de la Torre, S., Boubli, J.P., Guzmán-Caro, D.C., Moscoso, P., Urbani, B. & Seyjagat, J: Alouatta seniculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- ITIS: Alouatta seniculus (englanniksi)
| ||||||||||
