Suomen kasvisto

Suomen kasvisto käsittää Suomessa kasvavat kasvit eli putkilokasvit, sammalet ja viherlevät.

Putkilokasvit

Suomessa on vuoteen 2009 mennessä tavattu 2503 luonnonvaraista putkilokasvilajia.[1] Lukuun sisältyvät alkuperäiset lajit, muinaistulokkaat, uustulokkaat ja satunnaistulokkaat. Alkuperäisiä lajeista on yli tuhat.[2] Ainoastaan subfossiilisina löytöinä tunnetaan jääkauden jälkeisinä aro- ja lämpökausina kasvaneita lajeja, kuten esimerkiksi vesipähkinä (Trapa natans).

Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium) on Suomen yleisimpiä kasvilajeja.

Sata yleisintä putkilokasvilajia

Suomen sata yleisintä putkilokasvilajia ovat:[3]

Sammalet

Suomessa on havaittu 2020-luvun alkuun mennessä yli 930 sammallajia. Sammalista lehtisammaliin kuuluu 695 lajia, maksasammaliin 237 lajia ja sarvisammaliin kaksi lajia. Suomen sammalista lähes kolmasosa, yli 300 lajia, arvioidaan uhanalaisiksi tai hävinneiksi.[4][5][6]

Viherlevät

Näkinpartaisten luokkaan kuuluvia viherleviä Suomessa tunnetaan 21 lajia.[7] Muita viherleviä tunnetaan ainakin 31 lajia ja punaleviä 47 lajia.[8][9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kasviatlas, vuositilasto 1782-2009 (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
  2. ↑ Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede.
  3. ↑ Suomen sata yleisintä Kasvia SLL. Viitattu 13.8.2016.
  4. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: lehtisammalet) Viitattu 3.12.2022.
  5. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: maksasammalet) Viitattu 3.12.2022.
  6. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: sarvisammalet) Viitattu 3.12.2022.
  7. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: näkinpartaislevät) Viitattu 3.12.2022.
  8. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: viherlevät) Viitattu 3.12.2022.
  9. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Lajihaku (eliöryhmä: punalevät) Viitattu 3.12.2022.

Kirjallisuutta

  • Ihamuotila, Risto: 300 kasvia Suomen luonnossa. Helsingissä: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24095-2.