Ylä-Karkjärvi
Ylä-Karkjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | 61°35′30″N, 25°11′06″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskujoki | Kopolanjoki Ala-Karkjärveen [1] |
Järvinumero | 14.224.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 115,9 m [1] |
Pituus | 2,4 km [1] |
Leveys | 1,7 km [1] |
Rantaviiva | 10,401 km [2] |
Pinta-ala | 1,55812 km² [2] |
Saaria | 7 [1] |
Ylä-Karkjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Ylä-Karkjärvi[1] eli Yläinen Karkjärvi[2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Karklammen kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 156 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä, se on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,7 kilometriä leveä. Järven länsipuolella on Ruontakunen, joka eroaa Ylä-Karkjärvestä kapealla kannaksella. Ylä-Karkjärvellä on kartan mukaan seitsemän saarta. Neljässä saaressa on rakennuksia ja kahteen saareen johtaa silta. Järven rantaviivan pituus on 10,4 kilometriä[2] ja rannat ovat pääosin metsämaata. Asutus on painottunut järven länsirannalle ja järven koillispuolella on peltoja. Yhdystie 3291 kulkee järven länsipuolelta. Järven lounaispuolelta työntyvällä Kalholanniemellä on uimaranta.[1][3][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Alainen-Karkjärven valuma-alueeseen (14.224) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 115,9 metriä mpy.[2][5] Siihen johtaa kuusi ojaa. Ylä-Karkjärveen laskevat Ahvenlampi ja Ruontakunen. Ylä-Karkjärvi laskee Kopolanjokea pitkin Ala-Karkjärveen. Kopolanjoki lähtee järven lounaispäästä Kalholanniemen länsipuolelta ja virtaa 2,5 kilometriä etelään ennen laskemistaan Ala-Karkjärveen. Kopolanjoen pudotus on 26,2 metriä.[1]
Historiaa
Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa järvi on merkitty nimellä Karkjärvi. Kartassa Ruontakunen oli osa Ylä-Karkjärveä eikä niiden välillä ollut kannasta.[6][7]
Vuoden 1966 peruskartassa järven nimi oli Yläinen Karkjärvi ja etenkin sen länsirannalla oli nykyistä enemmän peltoa.[8] Vuoden 1986 peruskartassa järven nimi oli Ylä-Karkjärvi. Vuoteen 1986 mennessä osa järven ympäristön pelloista oli metsittynyt ja järvelle oli tullut lisää asutusta.[9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Ylä-Karkjärvi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Ylä-Karkjärvi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Ylä-Karkjärvi, Kuhmoinen (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Ylä-Karkjärvi (14.224.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.7.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 5.10.2019) suomi
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050736.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 5.10.2019) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 07 Karklampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.5.2021)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 07 Karklampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 30.5.2021)
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat Suomen vesistöt ja Kymijoen vesistön osa-alueet: | Kymijoen alue (14.1) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) • Porvoonjoen vesistö (18) • Kokemäenjoen vesistö (35) | ||||||||||||||||||
Asikkalanselän alue (14.21) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Päijänteen alue (14.22) | noin 500 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ristiselän alue (14.23) | noin 150 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vesijärven valuma-alue (14.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (14.25) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Arvajanjoen valuma-alue (14.26) | noin 140 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Saajoen valuma-alue (14.27) | noin 35 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Muuratjärven valuma-alue (14.28) | noin 120 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) | noin 120 kohdetta
|