Hanhiperä
Hanhiperä | |
---|---|
Hanhiperäntietä | |
Kaupunki | Jyväskylä |
Suuralue | Keltinmäki-Myllyjärvi |
Kaupunginosa nro | 36 |
Väkiluku | 6[1] (31.12.2021) |
Infobox OK |
Hanhiperä on Jyväskylän 36. kaupunginosa sekä tilastollinen pienalue Keltinmäen-Myllyjärven suuralueella, Valkeamäen tilastoalueella. Hanhiperä on harvaan asuttua aluetta,[2] jossa oli vuoden 2021 lopussa vain 6 asukasta.[1]
Pohjoisessa Hanhiperä rajoittuu Valkeamäkeen, idässä Keltinmäkeen ja sen Mustalammen asuinalueeseen, etelässä Taka-Keljoon sekä lännessä Vesankaan (Perälän alueeseen) ja Muurameen. Hanhiperän päätie on Hanhiperäntie, joka yhdistää alueen muuhun Jyväskylään sekä Keuruuntiehen (valtatie 18).[2]
Luonto ja ympäristö
Hanhiperä on keskustaan verrattuna melko korkeaa aluetta, sillä siellä on monta yli 200 metrin korkuista mäkeä. Hanhiperän ja Taka-Keljon virallisten kaupunginosien rajalla[2] sijaitsee noin 249 metrin korkuinen Pirttimäki, joka on varsinaisen Jyväskylän korkein kohta.[3] Vuonna 2009 Jyväskylän korkeimmaksi kohdaksi tuli kuitenkin Korpilahden Moksin Uutelanmäki.[4] Hanhiperän alueella kulkee myös kaupungin ylläpitämiä ulkoilu- ja hiihtoreittejä. Reitit ovat yhteydessä Ladun majaan.[5]
Alueella on kolme järveä: Hanhijärvi, Soidenlampi ja Salmijärvi.[2] Hanhiperä on luultavasti nimetty Hanhijärven mukaan.[6]
Historiaa
Hanhiperä on vanhastaan kuulunut Keljon rekisterikylään. Perinteisesti Hanhiperää on pidetty Taka-Keljon osana; Hanhiperällä on tarkoitettu sen pohjoisosaa eli Keljon kylän luoteiskolkkaa.[6] Myös nykyistä Valkeamäen aluetta on epävirallisesti pidetty Taka-Keljon osana, vaikka virallisesti se kuuluikin Jyväskylän rekisterikylään.[7]
Alue oli asumatonta takamaata 1800-luvun alkuun saakka, jolloin isojaon yhteydessä alueelle alettiin perustaa uudistiloja. Ensimmäinen tila oli vuonna 1805 Sysmälästä eli Sysmäläisestä erotettu Pirttimäen tila. Vuonna 1815 perustettiin Hanhikankaan ja Hanhimäen uudistilat.[8] Myöhemmät tilat syntyivät joko näiden talojen lohkomisesta tai torppina, esimerkiksi Hanhimäen tilan alueen myöhempiä taloja olivat ainakin Lintula, Hanhiaho, Ylä-Hanhimäki, Hanhinotko, Koivula ja Ahola. Perälän taloista Perälä on erotettu Pirttimäestä, Viimala puolestaan Hanhikankaasta.[9]
Hanhiperä siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuoden 1965 alueliitoksessa lähes koko Keljon kylän mukana.[10][11] Perälän alue jäi kuitenkin osaksi maalaiskuntaa. 1980-luvun loppupuolella sinne alkoi kehittyä omakotiasutusta. Asutus ylettyy osittain myös Vesangan kylän ja Muuramen alueille.[12] Nykyään Keljon puoleinen Perälä kuuluu Vesangan kaupunginosaan.[2]
Valkeamäen rakennuttamista asuinalueeksi on suunniteltu 1980-luvulta lähtien.[13] Vuoden 1998 kaavasuunnitelmassa Hanhiperästä suunniteltiin pientaloaluetta, jonne olisi tullut tie Mustalammelta, kun taas Valkeamäki olisi jäänyt vielä rakentamattomaksi. Lopulta vuonna 2011 alueelle hyväksyttiin osayleiskaava. Asuinalueen suunniteltu väkiluku on noin 8 000, joka saattaa nousta, jos rakentamista jatketaan vielä Hanhiperän suuntaan. Suunnitelmaa on kuitenkin vastustettu, sillä asuinalueen rakentaminen haittaisi paikallista luontoa soineen ja metsineen. Alueella elää myös liito-oravia.[14]
Elinkeinoja
Hanhiperä oli vanhastaan maaseutua, mutta nykyään vain yhdellä alueen talolla on peltoja.[2] Hanhikankaan tilalla oli ainakin vielä 1990-luvulla lehmiä; tuolloin Hanhikangas oli yksi kahdesta silloisen kaupungin alueella toimineista maidontuottajista (toinen oli Keljonkankaan Sulkula).[15]
1900-luvun alkupuolella alueella toimi myös savotoita. 1940- ja 1950-lukujen aikana Hanhiperällä ja Laajavuorella kaadettiin tervaksia, jotka kuljetettiin Ruokkeen rautatieseisakkeelle, josta puut vietiin Kuohun tervatehtaalle.[16]
Koulupiirit
Hanhiperällä ja Valkeamäellä ei ole koskaan ollut erillistä koulua, vaan alueilta käytiin Taka-Keljon koulussa. Koulu perustettiin vuonna 1920[17] ja lakkautettiin vuonna 1967. Nykyään alue kuuluu Keltinmäen koulupiiriin.[18]
Lähteet
- Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9. teoksen tiedot Finnassa.
- Lintunen, Vuokko (toim.): Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja. Vesangan kyläyhdistys, 2003. ISBN 952-91-6246-4.
Viitteet
- ↑ a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 27.12.2022. (Arkistoitu – Internet Archive)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Jyväskylän karttapalvelu (pienalueet, tilastoalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 16.7.2023.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 16.
- ↑ Jyväskylän tiedotuslehti (tammikuu 2009) .jkl.fi. Arkistoitu 1.7.2015. Viitattu 16.7.2023.
- ↑ Soidenlammen itäpuoli saa valaistuksen - työt käynnissä hiihtokauden alkuun saakka jyvaskyla.fi. Arkistoitu 16.11.2022. Viitattu 16.7.2023.
- ↑ a b Wanha Keljo, sivu 527.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 54.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 47.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 532.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu, aluejaot -> kuntaliitosalueet
- ↑ Wanha Keljo, sivu 99.
- ↑ Vesangan kyläkirja, sivu 144.
- ↑ Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivu 264, verkkoversiossa 138). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ VALKEAMÄEN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS .jkl.fi. Viitattu 16.7.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Wanha Keljo, sivu 136.
- ↑ Vesangan kyläkirja, sivu 133.
- ↑ Wanha Keljo, s. 266.
- ↑ Wanha Keljo, s. 271-273.
01 Kantakaupunki | 1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja) · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila |
---|---|
02 Kypärämäki-Kortepohja | 7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä) |
03 Lohikoski-Seppälänkangas | 13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi |
04 Huhtasuo | 15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku) |
05 Kuokkala | 22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi) |
06 Keltinmäki-Myllyjärvi | 18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki |
07 Keljo | 10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo |
08 Halssila | 16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka) |
09 Säynätsalo | 31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori |
10 Tikkakoski-Nyrölä | 58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää |
11 Palokka-Puuppola | 41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala |
12 Vaajakoski-Jyskä | 65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori |
13 Kuohu-Vesanka | 38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä |
14 Korpilahti | 80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti) |