Kristinusko Irlannissa

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko maittain
Afrikka Algeria Angola Benin Botswana Burkina Faso Burundi Djibouti Egypti Eritrea Etelä-Afrikka Etelä-Sudan Etiopia Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kamerun Kap Verde Kenia Keski-Afrikan tasavalta Komorit Kongon demokraattinen tasavalta Kongon tasavalta Lesotho Liberia Libya Madagaskar Malawi Mali Marokko Mauritania Mauritius Mosambik Namibia Niger Nigeria Norsunluurannikko Päiväntasaajan Guinea Ruanda Sambia São Tomé ja Principe Senegal Seychellit Sierra Leone Somalia Sudan Swazimaa Tansania Togo Tšad Tunisia Uganda Zimbabwe
Aasia Afganistan Azerbaidžan Bangladesh Bhutan Brunei Etelä-Korea Filippiinit Indonesia Intia Itä-Timor Japani Kambodža Kazakstan Kiina Hongkong Kirgisia Laos Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Pakistan Pohjois-Korea Singapore Sri Lanka Tadžikistan Taiwan Thaimaa Turkmenistan Uzbekistan Vietnam
Etelä-Amerikka Argentiina Bolivia Brasilia Chile Ecuador Guyana Kolumbia Paraguay Peru Suriname Uruguay Venezuela
Eurooppa Alankomaat Albania Andorra Armenia Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Espanja Georgia Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Moldova Monaco Montenegro Pohjois-Makedonia Pohjoismaat Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Portugali Puola Ranska Romania Saksa San Marino Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tšekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Vatikaani Venäjä Viro Yhdistynyt kuningaskunta
Lähi-Itä Arabiemiirikunnat Bahrain Irak Iran Israel Jemen Jordania Kuwait Kypros Libanon Oman Qatar Saudi-Arabia Syyria Turkki
Pohjois-Amerikka Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Belize Costa Rica Dominica Dominikaaninen tasavalta El Salvador Grenada Guatemala Haiti Jamaika Kanada Kuuba Meksiko Nicaragua Panama Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Trinidad ja Tobago Yhdysvallat
Oseania Australia Fidži Kiribati Marshallinsaaret Mikronesia Nauru Palau Papua Uusi-Guinea Salomonsaaret Samoa Tonga Tuvalu Uusi-Seelanti Vanuatu Itsehallintoalueet Amerikan Samoa Cookinsaaret Niue Ranskan Polynesia Uusi-Kaledonia
n k m

Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Irlannissa. Irlannin suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko, johon kuuluu 78,3 prosenttia väestöstä. Anglikaaniseen Irlannin kirkkoon kuuluu 2,7 prosenttia väestöstä ja ortodoksiseen kirkkoon 1,3 prosenttia väestöstä. Muihin kristillisiin kirkkokuntiin kuuluu 1,6 prosenttia väestöstä.^[1]

Historia

Kelttiläinen asutus saapui Irlantiin noin vuosina 800–100 eKr. Kristinusko saapui Irlantiin 200-luvulla. Lähetyssaarnaaja Patrick saarnasi Irlannissa vuosien 430 ja 460 välisenä aikana ja toi kelttiläisvaikutteisen kristinuskon saarelle. Irlanti kuului 400-luvun puolivälissä länsimaisen munkkilaisuuden vilkkaimpiin keskuksiin. Pohjois-Euroopan lähetystyö sai alkunsa Irlannin kirkosta. Luostarilaitokset olivat kehittyneet kristinuskon keskuksiksi. Munkit lähtivät kotiseuduiltaan ja luostareistaan pitkille matkoille uskonnollisten ihanteiden saattelemana. Irlantilaiset lähetyssaarnaajat osallistuivat kristillisen uskon levittämiseen manner-Eurooppaan. Kuuluisin irlantilaisista munkeista oli Columbanus.^[2]

1100-luvulta 1700-luvulle asti alue oli asteittain Englannin hallitsema. Uskonpuhdistuksen aikaan Irlanti säilyi pääosin roomalaiskatolisena ja kirkko on edelleen enemmistössä Irlannissa.^[3]

Vuonna 1801 muodostettiin Irlannin ja Ison-Britannian liitto. Useat miljoonat irlantilaiset muuttivat pois 1840-luvun suurien nälänhätien yhteydessä.^[3]

Kirkkojenväliset järjestöt

Kaikki Irlannin kirkot, samoin kuin Irlannin kirkkojen neuvosto kattavat Irlannin tasavallan sekä Pohjois-Irlannin. Irlannin kirkkojen välinen kokous kokoaa yhteyteen neuvoston sekä katolisen kirkon. Irlannin kirkot ovat toimineet aktiivisesti rauhan puolesta Pohjois-Irlannissa.^[3]

Kristillinen kulttuuri

Kristinusko syntyi Irlannissa ilman roomalaistunutta kulttuuria. Irlannin kirkon organisaation keskuksena oli Patrickin lähetystyön jälkeen erityisesti luostarit ja apotit kaupunkien ja piispojen sijasta. Kristinuskon ja kelttiläisen perinteen yhteisvaikutuksena Irlannissa syntyi oma kulttuuri, johon olennaisena osana kuului käsitys maallisesta elämästä matkana taivaaseen.^[2]

Irlannin kirkko erottautui muista elinvoimaisuutensa vuoksi ja levitti kristinusko myös Englantiin ja Euroopan mantereelle perustaen lukuisia luostareita, joissa harjoitettiin ankaraa askeesia, ahkeraa paastoamista ja muita kieltäymyksiä.^[2]

Lähteet

• Dué, Andera & Laboa, Juan Maria: Kristinusko 2000 vuotta. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-516-7.

Viitteet